Koneellistaminen vaikuttaa yhä vaikealta

Pula työvoimasta ja taimikonhoidon kallistuminen on kääntänyt metsänhoitoväen toiveet koneisiin. Valitettavasti niitä ei juurikaan ole.

Into vesojen kitkentään on hiipunut, kun on käynyt ilmi, ettei käsittely läheskään aina estä uudelleen vesomista. (Kuva: Mikko Riikilä)

Metsänhoidon koneellistamista on touhuttu 1980-luvulta asti, mutta toimivia koneita on saatu aikaiseksi harvinaisen vähän. Nyt niitä tarvittaisiin, koska väkeä ei metsiin näytä riittävän, ei ainakaan sopuhintaan.

”Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ovat ongelman äärellä. Uusia metsureita ei tahdo löytyä”, tietää asiamies Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden työnantajista. Samaa kertovat lukuisat metsäpalveluyrittäjät.

Baltiasta tai Itä-Euroopastakaan ei enää ole solkenaan tulossa sahureita, koska palkat lähtömaissa ovat nousseet.

Ruotsissa työvoimapula on Suomeakin pahempi. Myös etelän plantaasimetsämaissa ollaan saman äärellä, sielläkin väki pakenee maaseudulta kaupunkeihin. Ei siis ihme, että viime vuosina istutuskoneiden suurimmat markkinat ovat olleet plantaasimaissa.

Taimikonhoidossa lisämurheena on työn kallistuminen.

”Raivaussahatyön yksikkökustannukset ovat kaksinkertaistuneet 30 vuodessa. Samaan aikaan puunkorjuun kustannukset ovat puolittuneet”, tutkija Markus Strandström Metsätehosta kertoo.

Jotain siis pitäisi keksiä. Tai jos tarkkoja ollaan, olisi jo aikoja sitten pitänyt keksiä.

Konetyö kelpaa metsänomistajille

Koneistutuksessa tilanne on oikeastaan omituinen. Kaivinkoneisiin asennettavat istutuspäät ovat toimivia ja tekevät laadukasta työtä. Osaavissa käsissä kone istuttaa kannattavasti. Silti koneistutus on hiipunut. Vuonna 2018 enää reilu prosentti taimista istutettiin koneilla.

Rauman Lapissa asuva Toni Lainio on yksi harvoja päätoimisia istutuskoneyrittäjiä. Hän arvioi konetyön taantumisen johtuvan siitä, että moni on yrittänyt hommaa sivutoimisena ja pettynyt.

Viime vuonna Lainion yritys istutti neljännesmiljoona tainta. Työtä tehdään yhdellä koneella touko-syyskuussa ympärivuorokautisesti.

”Homma kannattaa, kun tunnissa menee keskimäärin 200 tainta maahan. Hankalaksi meidän työmme tekee se, että kaikki haluaisivat kevätistutusta. Sopivilla mailla ja taimilla kesä- ja syysistutuskin onnistuvat erinomaisesti.”

Lainio kertoo, että istutuskoneen työn laatu kelpaa yhä useammalle metsänomistajalle.

”Kuivinakin kesinä taimi menestyy hyvin, kun se istutetaan koneella riittävän syvälle tuoreeseen mättääseen.”

Lainion työtaksa istutukselle ja samalla tehtävälle muokkaukselle oli viime kesänä 43 senttiä taimelta. Se on samaa tasoa kuin kaivinkonemätästyksen ja metsurin istutuksessa.

Tosin istutuskoneiden maali on kustannuskilvassa taas loitontumassa.

”Jatkuvatoimisen mätästäjän käyttö alentaa manuaalisen istutusketjun kustannuksia 30 prosenttia verrattuna kaivinkonemuokkauksesta alkavaan työhön”, Strandström kertoo.

Taimikonhoidon koneellistaminen
Tehojätkän piti ratkaista taimikonhoidon ongelmat ja koneita myytiin kymmeniä. Viime vuosina samoja koneita on varustettu pääosin hakkuulaittein.

Taimikonhoitoon ei koneratkaisua

Taimikonhoidon koneellistaminen näyttää istutustakin vaikeammalta. Metsä- ja pienkoneiden nostureihin saa viriteltyä raivauspäitä, mutta valmista ei synny juuri enempää kuin raivaussahalla. Korkeiden konekustannusten vuoksi työ ei kannata metsuritaksoin, saati että tarjoaisi säästöjä.

Lupaavimpana on pidetty vesakon kitkemistä varhaisperkausvaiheessa, mutta usko siihenkin on rapistumassa.

Kitkentä maksaa tuplasti raivaussahatyön verran. Se voisi kannattaa, jos lehtipuusto ei veso kitkennän jälkeen uudelleen. Periaatteessa tämä voi onnistua, mutta käytännössä vain harvoin.

Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on luopunut kitkennästä.

”Emme löytäneet konseptia, jolla sekä yrittäjä että kitkentälaskun maksava metsänomistaja olisivat olleet tyytyväisiä”, toiminnanjohtaja Pekka Sahlman kertoo.

Lausuma kuvaa kitkennän yleistä tilannetta.

”Ei ole kahteen vuoteen tullut yhtään kitkentälaitteen tilausta. Meillä olisi edullisia käytettyjäkin kitkukoneita, mutta ei näy ketään kiinnostavan”, Mikko Häikiö Pentin Pajalta kertoo.

Ideat vähissä

Ruotsissa kehitellään jatkuvatoimista kitkentäkonetta. Se voisi alentaa varhaisperkauksen hintaa, toistaiseksi konetta ei ole esitelty julkisuudessa.

Purppuranahakkasienen levittäminen lehtipuiden kantoihin voisi vähentää vesomista, mutta tarjolla ei ole toimivaa konetta, joka niittäisi vesat ja levittäisi sieniliuoksen.

Istutuskoneiden paikannuslaitteet voivat helpottaa taimikonhoidon koneellistamista tulevaisuudessa.

”Jatkossa pystymme paikantamaan istutettavat taimet jopa kolmen sentin tarkkuudella”, paljastaa istutuskoneita valmistavan Risutec Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aikala.

Sen ansiosta taimikon varhaisperkauksen automatisointiin voi olla entistä paremmat mahdollisuudet.

 

Tekniikka Tekniikka