Ladataan...
Tutkimus: Mustikan, lahopuun ja isojen haapojen määrä kasvussa, kuusettuminen huolettaa
Metsän uudistuksessa käytettävät maanmuokkaustavat rikkovat maanpintaa entistä vähemmän.
Tilaajille
Ei mitään yllättävää. Kun jatkuvaa kasvatusta halutaan lisää niin on hyvä ymmärtää, että se lisää kuusettumista.
Kääntömätästys on hyvä muokkauskeino sopivilla paikoilla. Pari vuotta, kun kuluu, niin ei huomaa, että kaivinkone on käynytkään. Karuilla mailla taas äestysjälki häviää pian. Mustikkaa ja puolukkaa kasvaa aukoissa. Jatkuvan kasvatuksen metsissä ei aina edes niitä kuusiakaan. Huonosti marjoja. Puolukka ja vattu puuttuvat kokonaan.
Lehtomaisilla kankailla hirvieläinten vuoksi pystyy kasvattamaan yleensä vain kuusta. Tuoreilla kankailla kannattaisi pyrkiä mänty-kuusisekametsiin. Männyn kasvatuksen onnistuminen riippuu paljolti tienoon metsien puulajijakaumasta. Jos on paljon mäntyä kasvavia alueita, niin homma onnistuu yleensä hyvin. Jos niitä on vähän, niin hirvien laidunnuspaine tekee hommasta haasteellista tai joskus mahdotonta.
Tuollaisia meidänkin metsät ovat. Lahopuuta, vanhoja haapoja ja marjoja.
No mutta palstalaiset varmaan tiedätte mistä jutussa mainittu nuorten metsien kuusettuminen valtaosin johtuu. Ja vieläpä karuilla kasvupaikoilla otetaan isoja riskejä.
….niin , jatkuva ja kaksivaiheinen kasvatus tuottaa lopulta vain kuusta . Aluskasvoskuusista yritetään tehdä metsä toivottomissakin tilanteissa.