Ladataan...
Tutkimus: Puiden kuolleisuus lisääntynyt huolestuttavasti Kaakkois-Suomessa
Tietokonenäkö tunnistaa puiden kuolemat yksittäisen puun tarkkuudella.
Tilaajille
Tietokonenäkö tunnistaa puiden kuolemat yksittäisen puun tarkkuudella.
Metsänhoito
Tuhoissahan seuraa lumipallo-efekti.Olisi mielenkiintoista tietää, onko alueilla ollut aiemmin myrskytuhoja jotka on jätetty niille sijoilleen.Ennalistamistakin on tehty puineen päivineen ja jopa puiden räjäytystä. Tämä ei ole ollut luonnonmukaisuutta.
Nollatutkimus, on aika yleisesti tiedossa että kirjanpainajaongelma on kaakossa pahin. Tai onhan se hyvä saada tarkempia lukuja.
Savo-Karjalassa männyn tyvitervas on myös paha tauti. Se lisääntyy paljon. Usein näkee männyn latvoja, joista voi päätellä taudin alkavaan.
Korreloivatko tuhot juurikääpäesiintymien kanssa?
Saimaan ja Laatokan vesistöalueiden metsät ovat olleet jo 1700-luvulta voimakkaan kaupallisen hakkuun piirissä. Nehän kuuluivat Venäjään ja Pietari imi tavattomia määriä puuta. Olisiko näillä hakkuilla mahdollisesti vaikutusta tyvilahoon ja tyvitervastautiin?
HS:n jutussa samasta aiheesta oli ilmavalokuvia.
Niissä näkyi tyypillisesti ylitiheyttä, joka tietysti riuduttaa latvuksia ja aiheuttaa kuivumista.
Molemmat lisäävät kirjanpainajatuhoja, kuten tässäkin on käynyt.
Juurisyy on tässäkin huono metsänhoito, jota lisääntyneet kuivuusjaksot vielä pahentaa.
Märillä korvilla ja soistuvilla kankailla myös ojien puttuminen pahentaa kuivuustuhoja. Kun maa on märkä ainakin syksystä kevääseen, puu kasvattaa juurensa maan pintaan pitääkseen ne pois pohjaveden sisästä.
Näin puu kärsii helposti veden puutteesta keskikesän kuivuusjaksojen aikana.
Jos maa on ojitettu, juuret kasvavat syvempään ja löytävät aina vettä. Meillä on 160 km ojia, enkä ole missään huomannut ojien lisäävän kuivuustuhoja, vaan päin vastoin.
Ilmakuvissa pahimpana syynä kuitenkin näkyi metsiemme perusvirhe, eli ylitiheys. Kirjanpainaja harvemmin tappaa täyslatvaisia ja reheviä valtapuita yksittäin.