Mitä afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntavyöhykkeellä on lupa tehdä metsässä ja mitä ei?
Ohjeistuksessa on ollut puutteensa, mutta sitä on viimein tarkennettu. Ruokaviraston viime viikon perjantaina julkaisema uutiskirje pyrkii vastaamaan keskeisimpiin metsänomistajia ja metsäammattilaisia mietityttäviin kysymyksiin.
Uutiskirjeessä kerrotaan esimerkiksi, että tartuntavyöhykkeellä jalkaisin liikkuneen henkilön vaatteet, jalkineet ja työvälineet on desinfioitava maastokäynnin jälkeen. Puhdistukseen annetaan selkeät ohjeet.
Ydinalueen ulkopuolisella tartuntavyöhykkeellä kaikki muut metsätyöt ovat sallittuja, mutta moottorikäyttöisiä koneita ei ole lupa käyttää. Miksi näin?
Vastaus selviää uutiskirjeestä: pelkona on, että moottorin ääni saa tartunnan saaneet villisiat liikkeelle, liikkumaan tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle ja mahdollisesti levittämään tautia sinne. Samasta syystä kaikenlainen metsästys alueella on kielletty.
Täysin ongelmatonta Ruokaviraston tiedotus ei ole ollut vieläkään. Uutiskirjeessä luki alkujaan, että ennen 30. heinäkuuta kaadetut puut saisi hakea pois maastosta myös afrikkalaisen sikaruton ydinalueelta.
Tiistaina Ruokavirasto joutui korjaamaan uutiskirjettään: ”Ydinalueella maastossa liikkuminen ajoneuvolla on kuitenkin kielletty, joten ydinalueella saa noutaa vain teiden varsilla valmiiksi olevat puut.”
Viraston verkkosivuilta löytyvät nyt myös yksityiskohtaiset ohjeet tartuntavyöhykkeelle jääneiden metsäkoneiden desinfiointiin ennen niiden siirtämistä muualle.
Taudin alkuperästä pelkkiä epäilyksiä
Sikarutto saapui Suomeen kolmisen viikkoa sitten. Tauti todettiin kolmesta Virolahdelta kuolleena löytyneestä villisian porsaasta 30. heinäkuuta.
Nyt todettujen tautitapausten määrä on noussut jo 19:ään. Toisaalta kaikista alueelta kuolleena löytyneistä tai epätavallisen käytöksen takia ammutuista villisioista ei ole todettu tautia, mikä voi olla signaali siitä, että tauti on saapunut Suomeen vasta äskettäin.
Arvio on, että tauti on tullut Suomeen itärajan yli liikkuneiden villisikojen mukana. Venäjän sikaruttotilanteesta ei kuitenkaan ole saatu virallista tietoa vuoden 2022 jälkeen.
Nyt Rajavartiolaitos on sulkenut kaikki itärajan esteaidan riistaportit.
Satatuhatta hehtaaria metsää motissa
Kaikki tautiin kuolleet villisiat ovat löytyneet suhteellisen pieneltä alueelta Virolahden ja Miehikkälän kuntien rajalta. Tällä niin sanotulla ydinalueella kaikki liikkuminen tieverkoston ulkopuolella on kielletty. Ydinaluetta laajennettiin jo kertaalleen, kun uusia tautitapauksia tuli ilmi.
Laajempi tartuntavyöhyke kattaa Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaisuudessaan sekä osan eteläistä Lappeenrantaa.
Metsää tartuntavyöhykkeellä on 101 300 hehtaaria ja metsänomistajia noin 5 400. Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin puuta päästään taas korjaamaan. Ruokavirasto on arvioinut, että rajoitukset ovat voimassa vähintään vuoden.
Kun tietämys tautitilanteesta lisääntyy, tartuntavyöhykettä on tarkoitus supistaa. Suunnitelmana on koko tartunta-alueen aitaaminen, minkä jälkeen sen villisikakannasta pystyttäisiin hankkiutumaan kokonaan eroon.
Artikkelin loppuosan tiedot perustuvat keskiviikkona Helsingissä pidettyyn maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston taustainfoon.
Lue myös
Toimittajalta: Sikarutossa on ainekset katastrofiin myös metsäalalla
Sikarutto: hakkuut, raivaukset, maanmuokkaukset ja muut metsätyöt seis kolmen kunnan alueella
Meto: ”Tilanne on kestämätön”
Ruokavirasto: Sikaruton tartuntavyöhykkeen laajentamiseen ”ei näillä näkymin syytä”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään