Millainen metsäelinkeino menestyy vuonna 2050? – VTT:n laatima Tulevaisuuskompassi kertoo

Mitä, jos metsissä arvokkainta ei tulevaisuudessa olekaan puu, vaan metsien tuottama vaikutus? Tai metsistä saatava data? Tai jos niitä metsäpohjaisia tuotteita, jotka tulevaisuudessa ovat arvokkaimpia, ei ole vielä edes olemassa?

Tällaisia kysymyksiä haastaa pohtimaan VTT:n eilen keskiviikkona julkistama Tulevaisuuskompassi-raportti. Suomen Metsäsäätiön rahoittaman raportin tavoitteena on auttaa metsäalan toimijoita hahmottamaan, millainen metsäelinkeino menestyy vuonna 2050.

”Pitkälle katsominen on liiketoiminnan kilpailukyvyn ylläpitämisen ehto. Tutkimukset kuitenkin näyttävät, että kun tarkastellaan yritystoimintaa globaalilla tasolla, tulevaisuuteen ja erityisesti oman laatikon ulkopuolelta tuleviin tulevaisuuksiin varaudutaan umpisurkeasti”, toteaa VTT:n tutkimusryhmäjohtaja Antti-Jussi Tahvanainen.

Hän juonsi Espoossa eilen järjestetyn Tulevaisuuden metsäelinkeino 2025 -seminaarin, jossa Tulevaisuuskompassi julkaistiin.

Asfalttia ja paperipulloja

Tulevaisuuskompassi on jaettu kolmeen pääosioon, joista ensimmäisessä pohditaan tulevaisuussignaaleja. Niiden tavoitteena on auttaa tunnistamaan muutoksen varhaisia merkkejä.

”Tulevaisuussignaalit ovat nykyhetkessä havaittavia esimerkkejä tulevaisuudesta ja toisaalta välineitä uusien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamiseen. Ennusteita tai varmoja tulevaisuuksia ne eivät ole”, sanoo VTT:n erikoistutkija Juuli Huuhanmäki.

Signaaleja, jotka jo ovat toistuvasti havaittavissa, ovat Tulevaisuuskompassin mukaan esimerkiksi ligniinin käyttäminen asfaltin sideaineena ja muovipullojen korvaaminen paperipulloilla. Vasta orastaviin signaaleihin kuuluvat esimerkiksi avaruusteknologiaa varten kehitettävät kevyet mutta lujat materiaalit.

Uusia mahdollisuuksia

Toinen pääosio käsittelee oppimisskenaarioita. Ne ovat vaihtoehtoisia, ennakointiin perustuvia tulevaisuuskuvia.

”Niiden avulla voi testata nykyistä strategiaa ja suunnitelmaa mutta myös tunnistaa uusia mahdollisuuksia”, kertoo VTT:n erikoistutkija Anu Nousiainen.

Hän esittelee oppimisskenaarion, jossa Kiina hallitsee tuotannon mittakaavaa, teknologioita ja kapasiteettia ja määrittää, kuka pääsee osaksi arvoketjua ja millä ehdoilla. Suomesta voi silloin tulla Kiinalle korkeatasoinen kumppani kone-, laite-, konsultointi- ja tutkimusosaamisensa ansiosta. Toisaalta on myös mahdollista, että Suomi menettää edelläkävijäasemansa ja innovaatiot, standardit ja teollinen mittakaava kehittyvät Aasiassa.

Erilaisia tulevaisuuskuvia

Lisäksi Tulevaisuuskompassi esittelee useita tulevaisuusvisioita, joihin metsäelinkeinon kannattaa tähdätä. Yksi visio on korkean arvon materiaalikierto. Siinä jokainen kuitu, molekyyli ja sivuvirta pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

Toisessa visiossa metsä ei ole pelkkä raaka-ainevaranto, vaan järjestelmä, joka sitoo hiiltä, vahvistaa monimuotoisuutta, säätelee vettä ja tuottaa hyvinvointia samalla, kun sen taloudellinen arvo kasvaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.