Metsäala tarvitsee satoja uusia työntekijöitä vuosittain, tuoreessa mietinnössä arvioidaan. Tarvetta on erityisesti perustutkinnon suorittaneille tekijöille – metsureille, metsäkoneenkuljettajille ja puutavara-auton kuljettajille. Ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistuneilla ei vastaavaa ole havaittavissa.
Näin ollen on erityisen tärkeätä tarkastella metsäalan ammatillisen koulutuksen tilannetta. Mietinnön mukaan korjausliikkeitä on tehtävä niin koulutuksen sisältöihin, opiskelijavalintoihin kuin alan työnantajien toimintaankin.
Metsäalan perustutkinnon työryhmän laatimassa mietinnössä erityisen tärkeänä pidetään sitä, että perustutkintoa uudistettaessa opinnot keskitetään kyseisessä työssä tarvittavaan keskeiseen ammatilliseen osaamiseen. Sekä osaamistavoitteet että ammattitaitovaatimusten määrät ovat kasvaneet niin, että on syytä olla huolissaan ammattityön tekemisessä tarvittavan osaamisen painottumisesta opinnoissa ja opiskelijoiden kehittymisestä näissä taidoissa.
Lisää oppia harvennusmalleista
Metsäkoneenkuljettajakoulutukseen tarvitaan soveltuvuuskoe. Kuljettajan työ edellyttää muun muasa monipuolista motorista lahjakkuutta. Jos hakijalla on puutteita motorisissa kyvyissä, ei kolmivuotisella koulutuksella saavuteta tuottavalta motokuskilta vaadittavaa motorista osaamista, mietinnössä todetaan.
Lisäksi metsäkoneenkuljettajan valinnaisten suuntautumisopintojen ammattitaitovaatimuksiin tulisi sisältyä harvennusmallien käyttö ja harvennusvoimakkuuden hallinta. Harvennusmallien käyttö on yksi heikentyneistä osaamisalueista.
Metsäkoneenkuljettajan tutkintoon tulisi myös lisätä keskeistä ammatissa tarvittavaa osaamista, esimerkiksi metsien hoitoa ja käsittelyä, lähikuljetusta ja koneiden tekniikkaa sekä huoltoa.
Metsurityön vetovoimaisuutta lisättävä
Metsureista on nykyisin pulaa. Huolena on, että nuoremmissa ikäryhmissä metsureita ei valmistu riittävästi turvaamaan alan tarvitsemaa määrää uusia osaajia.
Ammatin vetovoimaisuutta nuorien keskuudessa tuleekin pyrkiä lisäämään ja kehittämään metsuri-metsäpalvelujen tuottaja -koulutuksen imagoa ammatin nykykuvaa vastaavaksi.
Valmistuneista metsuri-metsäpalvelujen tuottajista vain pieni osa hakeutuu ammattimetsureiksi tai metsuriyrittäjiksi. Onkin tärkeätä hakea ratkaisuja koulutuksen tervehdyttämiseksi. Yksi ratkaisu voi olla ulkomaisen työvoiman tuonti ja kouluttaminen metsuri-metsäpalvelujen tuottajiksi. Tarve tuoda ulkomaista työvoimaa metsuritöihin on kasvanut ja lienee nykytilanteessa välttämättömyys, jotta metsät tulevat hoidetuiksi, mietinnössä todetaan.
Ulkomaiseen työvoimaan pätevät kuitenkin samat haasteet kuin kotimaiseenkin: ammatin arvostus, sosiaalinen kestävyys (palkkaus, työturvallisuus, yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva) ja töiden kausiluonteisuus.
Mietinnössä korostetaan, että näkemystä metsurityön tarpeellisuudesta tulee alalla nostaa samoin ammatin arvostusta.
Koulutusta pohtineen työryhmän muodostivat Kari Palojärvi Metsäalan kuljetusyrittäjistä, Venla Kaplas Metsäteollisuus ry:stä, Simo Jaakkola Koneyrittäjistä, Jari Sirviö Teollisuusliitosta, Markus Tähkänen Yksityismetsätalouden työnantajista, Ville Manner Metsäkoulutus ry:stä ja metsäalan perustutkintokoulutuksen järjestäjistä Tampereen seudun ammattiopiston metsäkoneenkuljetuksen osaamisalalta Mari K. Nieminen ja Hämeen ammatti-instituutin metsätalouden osaamisalalta Juha Mäkelä. Hankkeen toteuttajana oli TTS Työtehoseura ja sen tekijöinä olivat tutkijat Eila Lautanen ja Riitta Kilpeläinen TTS:stä. Mietintö on TTS:n julkaisu. Hanketta rahoitti Metsämiesten Säätiö.
Lisätty Työtehoseuran tutkijoiden nimet. (8.5. klo 11.15)
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
