Kommentit (2)

  1. Panu

    Tulostavoite on tietysti mahdollisimman huono tulos, mitäpä sitä kyselemään? 😀

  2. Nykyisetkään harvennusmallit eivät mahdollista voimakaslatvuksisten nuorien puiden kasvattamaista.

    Emme voi olla talous- ja metsäterveyssyistä metsässä väjentämässä parin vuoden välein, vaan puuston harvennus on tehtävä ensiharvennuksessa ja sen jälkeisessä väjennyksessä, jossa kasvutilaa pitäisi olla jo usean tukin rungoille. Kasvatus on järjetöntä, jos kasvattaja saa lopuksi vain yhden tyvitukin hontelosta metsästä.

    Olen todennut, että täysilatvuksinen 10-12 m korkea nuori puusto kannattaa ensiharventaa massa- polttorankaharvennuksessa jo heti kun ensioireet oksien kuivumisesta (mikä tapahtuu valon puutteesta) alkavat alaoksistossa näkyä. Jo yhdenkin vuoden myöhästyminen aiheuttaa harvennuksen jälkeistä kasvun menetystä neulaston pienentymisen takia.

    Täysilatvuksinen EH metsä kasvaa hyvällä maalla nopeasti ja tarvitsee alaharvennuksen jo 400r/ha tiheyteen alle 10 v myöhemmin, jolla tukinkasvu saadaan sitten varsinaisesti liikkeelle.

    Hyvin ojitetulla ja mätästetyllä (isot mättäät) maalla tämä saadaan aikaiseksi jo noin 20 vuotiaassa metsässä. Tästä toiset 10 v eteenpäin merkitsee jo täystiheää tukkimetsää, joka alkaa pian taas pienentää lustojaan eli kärsiä ylitiheydestä, ilman väljennystä. Se kannattaa tehdä kerralla 200 r/ha tiheyteen (7 m puuväli, joka toinen runko pois), jolla metsää voikin sitten taas kasvatella kymmeniä vuosia hyvällä kasvunopeudella, kun latvuston kasvumoottori (yhteyttävä neulasmassa) on kunnossa.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat