Väitös: Metsähakkeen energiakäyttö vähenee ja rooli muuttuu

Metsähakkeen käyttö Suomen lämpö- ja voimalaitoksissa vähenee 2030-luvun puoliväliin mennessä, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Hakkeen rooli silti säilyy merkittävänä, mutta muuttuu tasaisesta perusenergiasta joustavaksi säätövoimaksi. Tätä tarvitaan säästä riippuvaisen sähköntuotannon lisääntyessä.

Tuomas Niinistön tutkimus tuo uutta tietoa energiapuun hankinnan toimintaympäristöstä ja toimitusvarmuudesta. Tutkimus osoittaa, että energiakäyttöön ohjautuva puu on pääosin kotimaista ja hankitaan suhteellisen lyhyiltä etäisyyksiltä.

Viime vuosina energiakäyttöön on päätynyt myös metsäteollisuudelle jalostuskelpoista ainespuuta. Väitöksen mukaan ainespuun käsite on kuitenkin suhteellinen ja riippuu markkinatilanteen mukaan vaihtelevista metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksista.

Nuoria hoitamattomia harvennusmetsiä koskeva analyysi osoittaa, että osa kohteista soveltuu energiapuun ja paikoin myös kuitupuun hankintaan.

”Korjuuolosuhteissa ja kannattavuudessa on kuitenkin merkittävää vaihtelua, jota selittävät erityisesti poistettavien runkojen pieni keskikoko sekä vähäinen hakkuukertymä”, Niinistö toteaa tiedotteessa.

MMM Tuomas Niinistön metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja The role of forest chips in the electrification of the Finnish energy system and challenges for energy wood procurement from young thinning stands (Metsähakkeen rooli Suomen energiajärjestelmän sähköistymisessä ja energiapuun hankinnan haasteet nuorista harvennusmetsiköistä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 12. kesäkuuta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.