Valtaosa metsänomistajista toivoo metsätilarajat ylittävää suunnittelua kirjanpainajatuhojen hillitsemiseksi, kertoo WWF:n, LähiTapiolan ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen teettämä kysely.
Nykyisin jokainen metsänomistaja tekee halutessaan torjuntatoimia omilla maillaan, mutta toimet voivat jäädä tehottomiksi, jos ympäröivissä metsissä on kirjanpainajille suotuisat olot.
Tuhoille alttiita ovat erityisesti tasaikäiset, laajat kuusikot kuivilla kasvupaikoilla. Paras keino välttää kirjanpainajan aiheuttamia metsätuhoja onkin varautuminen niihin etukäteen.
Kyselyn mukaan miltei puolet metsänomistajista oli uudistanut suositusten mukaisesti metsänsä sekametsäksi, mikä ennaltaehkäisee tuhoja. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista oli poistanut kirjanpainajan vioittamia kuusia.
Tuhon leviämisen estämisen kannalta tärkeintä on, että poistetaan puita, joihin kirjanpainaja on juuri iskenyt. Ne voidaan tunnistaa esimerkiksi pihkavuodoista. Vanhojen pystyyn kuolleiden puiden poistaminen ei ole yhtä tärkeää, vaan se on kirjanpainajan luontaisten vihollisten ja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta jopa haitallista.
Riskikohteet sekametsiksi
“Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa kirjanpainajan osalta sitä, että metsissä lisätään muita puulajeja kuin kuusta. Puuntuotannon varmistamiseksi on siis tärkeää lisätä sekapuustoisuutta. Tämä on arvokasta myös metsälajiston monimuotoisuuden turvaamiseksi, sillä useat lajit tarvitsevat lehtipuita”, kertoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
”Keski-Suomessa peräti 82 prosenttia vastaajista on uudistanut metsänsä sekametsäksi, kun koko maan tasolla osuus on 68 prosenttia. Tuloksista näkyy Mhy Päijänteen edelläkävijänä lanseeraama Sekaviljely-tuote. Sen avulla parannetaan metsien tuhonkestävyyttä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja pienennetään metsänviljelyn kustannuksia”, toteaa Mhy Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo.
Vakuuttaja toivoo varautumista laajana rintamana
Kirjanpainajatuhojen riski on kasvattanut joka viidennen metsänomistajan kiinnostusta metsän vakuuttamiseen. Kyselyn mukaan 57 prosentilla metsänomistajista on metsävakuutus ja 34 prosentilla metsänomistajista on sellainen vakuutus, joka jo korvaa hyönteistuhoja.
”Ennaltaehkäisytyössä eniten painaa metsänomistajan oma aktiivisuus, ja sitä tukemaan tarvittaisiin metsätilarajat ylittävää yhteistyötä. Mitä paremmin kirjanpainajan leviämiseen varaudutaan laajana rintamana, sitä todennäköisemmin sen aiheuttamista tuhoista voidaan jatkossakin maksaa korvauksia”, arvioi LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.
Kyselyyn vastasi 719 metsänomistajaa, joiden metsätilojen yhteiskoko oli vähintään kymmenen hehtaaria ja metsät sijaitsevat eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
