Sain jokin aika sitten jännittävän kirjeen. A4-kokoinen kuori oli painava ja vaikutti siltä, että se on täynnä papereita. Kulmassa oli arvokkaan näköinen Suomen leijona ja teksti: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Joku ehkä jo arvaa, mistä oli kysymys. Moni muukin maanomistaja on viime aikoina saanut vastaavan kirjeen. Kirjeestä paljastui tosiaan pinkka paperia ja päällimmäisessä kerrottiin sen olevan kuulutus lunastuslupapäätöksestä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on halunnut lunastaa minulta maata 400 ja 110 kilovoltin voiman- ja tiedonsiirtolinjaa varten. Valtioneuvosto on siihen antanut luvan ja nyt sain tiedoksi ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan allekirjoittaman päätöksen asiasta.
Omalla kohdallani muutos ei ole kovin dramaattinen. Tilan reunassa on iät ja ajat kulkenut voimalinja. (Papereista selvisi, että se on rakennettu 1950-luvulla.) Nyt linja-aluetta levennetään käsittääkseni siksi, että samaan linjakäytävään rakennetaan aiempaa suurempi sähkölinja.
Kuten byrokratia usein, kuulutuspaperit olivat melko puuduttavaa luettavaa.
Itse valtioneuvoston päätös oli 29 sivua pitkä. Pääosa siitä koostui selostuksesta ympäristövaikutusten arvioinnista. (Jep, juuri se asia, jonka Google jätti Muhoksella tekemättä, kun ryhtyi hakkaamaan metsää datakeskuksen tieltä.)
Luvassa käsitellään liito-oravat, vesistöt, Natura-alueet ja tietenkin asutus. Kieltämättä tunsin papereita plärätessä harmia niiden henkilöiden puolesta, joiden pihapiiri kutistuu johtoalueen leventämisen vuoksi. Itse asun kymmenien kilometrien päässä koko johdosta.
Valtioneuvoston päätöksessä lunastusta perustellaan uusiutuvan sähköntuotannon kehittämisellä, mikä taas edellyttää siirtokapasiteetin lisäämistä.
Pysyvää metsäkatoa, ajattelin. Vihreän siirtymän tosiasiallisen vihreyden käsittelyyn ei tällä sivulla riitä tila.
Laitoin paperit takaisin kuoreen ja keskityin siinä hetkessä akuutimpiin asioihin.
Mitä muuta papereista sitten selvisi? Minulta lunastetaan verrattain pieni alue, joka koostuu tuoreesta ja kuivahkosta kankaasta sekä noin viisimetrisestä taimikosta. Maanmittauslaitoksen papereissa on myös merkintä puuston odotusarvosta. Selittäviä rivejä on pinta-alaan nähden melkoinen liuta ja hehtaarit on pilkottu sisältämään neljä desimaalia.
Mukana oli myös kutsu lunastuskokoukseen. Siellä olisi tietenkin ollut hyvä olla paikalla, mutta arkipäivä kello 10 kohtalaisen nopealla aikataululla sai aikaan sen, että työnantajani kyseiselle päivälle määräämät tehtävät veivät voiton.
Laitoin paperit takaisin kuoreen ja keskityin siinä hetkessä akuutimpiin asioihin, kuten perillisen ruokkimiseen ja yleiseen lapsiperhekaaoksen hallintaan.
Jossain vaiheessa muistin, että jonnekin on luultavasti ilmoitettava, jos haluaa johtoalueen leventämisestä jonkinlaista korvausta. Paperien mukaan lunastustoimitus jatkuu korvauskäsittelyllä, kun uusi johto on valmis arviolta vuoden 2028 syksyllä.
Jään siis odottelemaan uutta paperikasaa.
Kirjoittaja on Keski-Suomessa asuva metsänomistaja.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään