1. Mitkä ovat tärkeimmät metsänkasvatustavat?

Ne ovat Suomessa tasaikäiskasvatus ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus eli jatkuva kasvatus.

2. Miten tasaikäiskasvatus ja eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eroavat toisistaan?

Tasaikäiskasvatuksessa samassa metsikössä kasvaa yleensä suunnilleen samanikäisiä ja -kokoisia puita. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä on kaikenkokoisia ja -ikäisiä puita taimista tukkipuihin.

Tasaikäiskasvatuksessa metsikkö päätehakataan ja uudistetaan 50–100 vuoden välein, metsikkö on valtaosan kiertoaikaa metsän peitossa. Eri-ikäisrakenteista metsän kasvatuksessa puustoa ei missään vaiheessa avohakata. Tästä syystä menetelmää kutsutaan myös jatkuvapeitteisen metsän kasvatukseksi.

3. Voiko tasaikäisessä metsässä olla erikokoisia puita?

Kyllä. Myös kaksijaksoiset metsät luokitellaan tasaikäiskasvatukseksi. Kaksijaksoisessa metsässä puusto jakautuu kahteen latvuskerrokseen – valtapuihin ja alempaan latvuskerrokseen.

Tyypillinen esimerkki kaksijaksoisesta metsiköstä on koivu-kuusi-sekametsä, jossa koivut muodostavat valtapuuston. Sen alla kasvaa kuusialikasvosta, joka aikanaan vapautetaan ylispuuhakkuussa.

Metsikkö on tasaikäinen myös ylispuuhakkuun jälkeen, kun kuusialikasvoksesta kasvatetaan seuraava puusukupolvi. Tässä tapauksessa tasaikäiskasvatus on samalla jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta.

4. Miksi tasaikäistä metsää harvennetaan?

Harvennuksilla metsän kasvu ohjataan metsikön arvokkaimpiin ja samalla elinvoimaisimpiin puihin, kun valtapuustoa pienemmät, sairaat ja laadultaan huonot rungot poistetaan. Näin harvennus kohottaa puuston arvoa. Lisäksi harvennus tuottaa omistajalle tuloja vuosikymmeniä ennen metsikön päätehakkukuuta.

5. Parantaako harvennushakkuu metsän kasvua?

Ei paranna, harvennushakkuut alentavat aina puuston kasvua. Suurin puuntuotos saavutetaan täysin harventamattomissa metsissä. Kuusikossa harvennus alentaa kasvua selvästi vähemmän kuin männikössä.

Harvennus parantaa kuitenkin puuston arvokasvua niin, että hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat.

6. Mikä on avohakkuu?

Avohakkuussa hakkuukypsyyden saavuttanut puusto korjataan pois säästöpuita lukuun ottamatta ja metsä uudistetaan yleensä viljellen.

7. Millaisia hakkuita jatkuvassa kasvatuksessa tehdään?

Eri-ikäisrakenteinen kuusikko, jossa on kaikenkokoisia puita ja taimia, käsitellään poimintahakkuin. Männiköissä jatkuvaa kasvatusta voidaan toteuttaa ylispuukasvatuksena tai pienaukkohakkuita käyttäen.

8. Millainen on poimintahakkuu?

Poimintahakkuussa poistetaan metsikön suurimpia puita, joiden arvokasvu on jo hidastunut, sekä vialliset ja sairaat puut. Tiheitä puuryhmiä harvennetaan. Poimintahakkuissa korjataan puuta noin 100 kuutiometriä hehtaarilta. Seuraava poimintahakkuu tehdään 15 vuoden kuluttua, jos eri-ikäiskasvatus onnistuu.

Artikkelissa varten on haastateltu professori Pasi Puttosta ja erikoistutkija Sauli Valkosta. Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessan Metsälehti Makasiinissa 7/2018.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.