Gurmeeta maan alta

Tryffelit tarjoavat maanomistajille lisätuloja ja herkkuja pöytään. Juvalla niistä tiedetään enemmän kuin missään muualla Suomessa.

”Katsotaan, mikä päivän kunto on”, Sirkka Pylkkänen sanoo ja antaa Pessille käskyn etsiä. Kaksitoistavuotias tšekinpaimenkoira etenee rauhallisesti tammen tyveltä toiselle. Hetken päästä se merkitsee tassullaan kohdan yhden puun juurelta. Pylkkänen kaivaa maata varovasti. Aluksi näyttää, että kyseessä on väärä hälytys. Lopulta maasta löytyy pieni ruskea epämääräisen näköinen kökkäre. Se on tryffeli, maailmalla arvostettu herkku.

Olemme saapuneet Juvan tryffelikeskukseen, Suomen viljeltyjen tryffeleiden ja suomalaisen tryffelitutkimuksen kotiin. Tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh on pyytänyt Juvan seurakunnan kirkkoherrana toimivan Pylkkäsen paikalle näyttämään, miten tryffeleitä etsitään. Shamekh on opastanut Pylkkästä ja muita koiranomistajia koirien koulutuksessa tryffelien etsintään. Ilman koiran tarkkaa hajuaistia tehtävä olisi liki mahdoton, sillä tryffeleistä ei ole mitään merkkiä maanpinnalla. Ne kasvavat noin 5­–10 sentin syvyydessä maan alla.

Perinteisesti tryffelien metsästykseen käytetään italialaista tryffelien etsintään jalostettua koirarotua, lagotto romagnoloa. Lähes kaikki koirat kuitenkin voivat oppia tryffelimetsästyksen taidon.

”Siinä toimii sama kuin ihmiselläkin, eli kun on hyvä palkka ja mukavaa, työ sujuu”, harrastuksenaan tryffeleitä etsivä Pylkkänen summaa.

Tuloja viidessätoista vuodessa

Suomen tryffelien isäksi tituleerattu Shamekh perusti tutkimuskeskuksen yhteistyössä Juvan kunnan ja Aalto yliopiston kanssa vuonna 2007. Taustalla oli ajatus tryffeleiden viljelystä sekä halu tukea maaseudun elinkeinoja.

”Metsästä saat kunnoilla tuloja 70­–80 vuoden kuluttua, mutta jos sinulla taimia, joihin on siirrostettu tryffeliä, hyviä tuloja joutuu odottamaan korkeintaan 15 vuotta”, Shamekh kertoo.

Maailmalla tryffeliviljelmältä voi saada jopa kymmeniä tuhansia euroja hehtaarilta vuodessa, mutta työtä se vaatii. Maata on kalkittava vuosittain ja rikkaruohot on kitkettävä. Suomessa tryffeleillä ansaittavaa tuloa on vielä mahdotonta arvioida, sillä koko viljely on täällä vasta alussa.

Vajaassa viidessätoista vuodessa tryffelikeskus on välittänyt tryffelien sienirihmastolla siirrostettuja tammentaimia ja auttanut runsaan 30 tryffelitarhan perustamisessa Suomeen ja ulkomaille.

Vanhin tarhoista on Juvan tryffelikeskuksen viereen vuonna 2006 perustettu tammiviljelmä, jota on vähitellen laajennettu. Nykyään parin hehtaarin tarhassa on riveihin istutettuna tammia runsaat viisisataa. Niiden juurilla kasvaa valko- ja mustatryffeliä. Juuri sellaisen Pessi onnistui viljelmältä löytämään.

Loppusyksystä tryffelimetsään

Tryffeleitä kasvaa myös villeinä Suomessa. Niitä löytyy puistoista, puutarhoista, kesämökeiltä sekä metsistä. Pohjoisimmat tryffeleiksi osoittautuneet näytteet lähetettiin tutkimuskeskukselle Oulun korkeudelta Hailuodosta. Tutkimuskeskukselle toimitetaan tunnistettavaksi kymmeniä näytteitä vuodessa. Tänä vuonna niitä on tullut huomattavasti vähemmän. Shamekh selittää tilannetta kesän pienellä sademäärällä. Sateet näyttävät ratkaisevan paitsi kantarellien myös tryffelien sadon.

”Uskon, että jos on hyvä kantarellivuosi, se on hyvä vuosi myös villeille tryffeleille.

Esimerkiksi tänä vuonna ei ollut hyvä kantarellivuosi, sama tilanne on tryffeleillä”, Shamekh kertoo.

Suomessa luonnon tryffelien kausi alkaa puolivälissä heinäkuuta ja kestää marraskuun loppuun. Mikäli tryffeleitä mielii etsiä, kannattaa suunnata koiran kanssa sekametsiin. Suomessa tryffeleitä on löydetty esimerkiksi koivujen, tammien, haapojen, pajujen ja mäntyjen seurasta.

Tryffelin tuntomerkkejä ovat pähkinäinen tuoksu sekä marmoroitu leikkaus­pinta, mutta raakana tryffeli voi olla hyvinkin vaalea ja tuoksuton.

”Tämä on hyvä aika tryffeleille. Nyt niitä kannattaa metsästää ja etsiä”, rohkaisee tryffelikeskuksella työskentelevä Aija Myriin.

Kantarelleja laboratoriosta

Myriin esittelee meille Juvan tryffelikeskusta ja tuo näytille petrimaljan, jossa on kellertäviä läikkiä. Läikät ovat laboratoriossa valmistettua kantarellin sienirihmastoa. Sitä tuottaa ainoastaan Japani ja Juvan tryffelikeskus. Shamekhin suuri haave on saada perustettu myös tryffeliviljelmien kaltaisia kantarelliviljelmiä Suomeen.

”Toivon saavani rahoitusta ministeriöltä tai muilta toimijoilta kantarellitutkimukseen, sillä siitä on lupaavia tuloksia. Kantarelli kuitenkin on suomalaisten kansallissieni”, Shamekh toteaa.

Pienimuotoisesti tutkimuskeskuksella tutkitaan myös tryffelin siirrostamista kuusentaimiin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saila Varis on tuonut mukanaan kuusen alkiomonistettuja taimia, joihin on siirrostettu tryffeliä. Tavoitteena on testata, pystyykö tryffeliä ymppäämään kuuseen ja auttaako tryffeli kuusentaimia kasvamaan paremmin.

”Tryffeli on mykorritsasieni eli se tarvitsee puulta sokereita, joita puu yhteyttää ja vasta vuoroisesti se antaa puulle ravinteita, joita sienirihmasto kerää maaperästä. Siten se auttaa puuta”, Varis selventää.

Mikäli koe onnistuu, menee vielä vuosia ennen kuin tryffelillä siirrostettuja kuusentaimia on markkinoilla.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Artikkelit

Kuvat