Haastattelu | Pieni tarvitsee puolustajan

Metsänhoitoyhdistys Kainuun uuden johtajan Harri Savosen mielestä hiilipalvelujen uutuus on syynä niiden arasteluun.

Ketjussa kannolta tehtaalle kaikki pärjäävät, mutta jotkut pärjäävät paremmin kuin toiset. Siksi Harri Savonen pitää puukaupan paikallisen edunvalvonnan yhdistyksen ykköstehtävänä.

Marraskuussa Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtajana aloittaneen Harri Savosen haastattelussa nousevat toistuvasti esille arvot, joita on vaikea pukea sanoiksi.

”Vaikka metsänomistaja ja puunjalostaja ovat samassa ketjussa, niin pienellä pitää olla puolustaja.”

Pienellä Savonen tarkoittaa sitä, että suurikin metsänomistaja on aina pieni suhteessa suureen teollisuuteen.

Näkökulma saattaa juontua kasvuvuosista Raatteen tien rajanpuoleisessa päässä. Sekä isän että äidin työ oli rajavartiostossa.

”Kun koulumatkaa on tunti postiautossa aamuin-illoin, tietää olevansa Kainuun korvesta.”

Opinto- ja työura metsämekaanikko-metsäkonekuski-metsätalousinsinöörinä johti lopulta Ponssen koulutustehtäviin. Työ pörssiyhtiössä maailmanmatkoineen oli yhtä paljon antoisaa kuin vaativaa.

”Työssä oli imua, mutta nyt tuntuu, että olen enemmän kotona.”

Edunvalvonta numero yksi, edelleen

Metsänhoitoyhdistykset ovat vanhoja, mutta maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia.

”Edunvalvonta etenkin puukaupoissa on tehtävä numero yksi tänäkin aikana. Jos yhdistyksiä ei olisi, niin raaka-aine olisi vielä halvempaa.”

Yhdistyksellä on vertailutietoa ostajien katkonnasta, ja ennen kaikkea pitkältä ajalta kertynyttä hiljaista tietoa.

”Isot toimijat ovat yleensä luotettavia, mutta jos puukaupassa on vähänkin tuntu, että ei ole oikein perillä bisneksestä, niin yhdistystä kannattaa käyttää.”

Kuljettajakokemuksensa vuoksi Savonen voi olla veikeä keskustelukumppani katkonta-asioissa.

”Eilen istuin meidän korjuuyrittäjän koneen kopissa, kun halusin nähdä, että laatua tehdään.”

Hiilipalvelut mörkö ja mahdollisuus

Yhdistyksen tulee olla hereillä myös metsätalouden uusissa asioissa, joita ovat lähinnä hiilipalvelut ja tuulivoima.

Savosen tuntuman mukaan hiiliasioihin liittyy turhaakin karsastusta, kuten uutuuksiin usein.

”Hiilinielujen vahvistaminen lannoituksella ja siitä saatava korvaus on mahdollisuus, joka ei ole vielä yleisesti tiedossa. Rahaa on, kun olisi kohteita.”

Luontoarvojen suhteen Savonen luottaa lakiin, metsänhoitosuosituksiin ja sertifikaatteihin.

”Muuhun maailmaan verrattuna Suomessa asiat ovat hyvällä mallilla, jopa talousmetsissä.”

Korjuupalvelu pysyy pienenä

Metsänhoitoyhdistysten perustoiminnot, kuten uudistamiset ja taimikonhoidot, pysyvät palvelupaketissa, mutta kohtaavat tiukkenevaa kilpailua metsäpalveluyritysten ja yhtiöiden suunnasta.

Korjuupalvelu, jossa yhdistys ostaa puuta pystykauppana ja myy hankintakauppana, herättää joskus epäilyjä siitä, että edut metsänomistajien kanssa ovat ristiriidassa.

Savonen korostaa, että mhy Kainuun alueella korjuupalvelun osuus on pieni ja pysyy sellaisena. Se kohdistetaan hankaliin kohteisiin, joita olisi vaikea saada muuten myytyä.

”Emme patsastele tukkileimikoiden liepeillä.”

Savosella ei ole muutenkaan suurta pyrkyä kehittää yhdistystä yritysmäisemmäksi tai jotenkin toisenlaiseksi.

”Yhdistysten perustamiseen oli aikoinaan niin hyvät syyt, joten miksi niitä muuttaa.”

Kainuu kaipaa kuitutehdasta

Tukin kysyntä Kainuussa on kuo­sissaan, kiitos etenkin Pölkyn ja Kuhmo Oy:n sahojen sekä pienempien puunjalostajien, mutta kuitupuu on kysymys.

Stora Enson Oulun kartonkitehdas ja Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas lupaavat hyvää myös Kainuun kuitupuulle, mutta kuitenkin. Kajaanissa tehtiin sellua ja paperia yhtäjaksoisesti lähes sata vuotta, ja maakunta on jotenkin vajaa ilman omaa jalostusta.

Kaicell Fibersin Paltamoon suunnittelema biotuotetehdas on vaiheessa, jossa ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin odotetaan päätöstä.

Savonen vakuuttaa, että hankkeella on metsänomistajien usko ja tuki. Hän ei sulje pois, etteikö yhdistyskin voisi lähteä osakkaaksi. Tosin lähes miljardin euron hankkeessa osuus ei voi nousta kovinkaan suureksi.

”Ettei jäätäisi pelkästään passiivisiksi odottajiksi, vaan oltaisiin mukana rakentamassa omaa tulevaisuutta.”

Maakunnassa on pienen puun reserviä, ja taimikonhoidot ja ensiharvennukset pitäisi kaksinkertaistaa.

”Sen näkee kun liikkuu maastossa.”

HARRI SAVONEN

  • Mhy Kainuu ry:n johtaja. Yhdistys kattaa koko Kainuun paitsi Puolangan ja Sotkamon.
  • 46-vuotias
  • Aiemmin työskennellyt hakkuukoneenkuljettajana, metsäkonevalmistaja Ponssella eri tehtävissä sekä pitkän uran metsä- ja metsäkonealan koulutus- ja johtotehtävissä.
  • Metsätalousinsinööri AMK ja ammatillinen opettajakorkeakoulutus Tampereen ammattikorkeakoulusta.
  • Syntynyt Ämmänsaaressa (Suomussalmi), nykyinen asuinpaikka Kajaani.
  • Perheessä vaimo, kolme lasta sekä hirvikoira ja maatiaiskissa.
  • Harrastaa monipuolista liikuntaa, metsästystä ja kalastusta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito