Pikaennakkotieto: Metsämaa valahtanut taas hiilipäästöjen lähteeksi

Koko maankäyttösektori oli viime vuonna edellisvuosien tapaan nettopäästölähde.

Metsät seilaavat hiilinielun ja päästölähteen välillä. Nyt oli päästölähteen vuoro. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Metsät seilaavat hiilinielun ja päästölähteen välillä. Nyt oli päästölähteen vuoro. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsämaa on Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan kääntynyt viime vuonna taas hiilipäästöjen lähteeksi. Vielä edellisvuonna metsät olivat hienoinen hiilinielu.

Metsämaan nettopäästöt olivat 1,3 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia, eli päästöt ylittivät tuon verran eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän.

Vuotta aikaisemmin metsämaa oli kaksisataatuhatta tonnia hiilinielun puolella.

Elävän puuston biomassan nettonielu oli tilastokeskuksen mukaan 900 000 hiilidioksiditonnia pienempi kuin vuodelle 2024 raportoitu.

Kivennäis- ja turvemaan yhteenlasketut maaperän, karikkeen ja kuolleen puun hiilivaraston nettopäästöt metsämaalla kasvoivat puoli miljoonaa tonnia. Kasvu johtuu siitä, että karikesyötteet ovat pysyneet melko vakaina samalla, kun lämpötilan pitkän aikavälin keskiarvo on jatkanut nousuaan, mikä on lisännyt hajotusta.

Pikaennakkotietojen mukaan koko maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin eli Lulucf-sektorin päästöjen ja poistumien summa oli viime vuonna 9,4 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Sektori siis oli nettopäästölähde kuten edeltävinäkin vuosina. Sektorin päästöt kuitenkin pienenivät kolmesataatuhatta tonnia verrattuna edellisvuoteen.

Puutuotteiden nettonielu oli 3,7 miljoonaa tonnia, missä on kasvua 73 prosenttia edellisvuoteen verrattuna johtuen sahatavaran ja sellun tuotannon lisääntymisestä.

Pikaennakossa viime vuoden päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat.

Seuraavaksi julkistetaan tilaston ennakkotiedot joulukuussa 2026 ja lopulliset viralliset tiedot maaliskuussa 2027.

Lue myös

Kommentit (2)

  1. Panu

    Ruotsissa on kaikki toisin. Tämä Suomen oma ongelma voitaneen ratkaista hakkaamalla kaikki metsä pois niin päästään siitäkin päästölähteestä.

  2. On tämä suomen touhu kyllä melkoista. Joka toinen vuosi on toisin ja joka toinen vuosi toisin. Kannattaako noita edes mitata kun tulokset muuttuu joka mittauskerta vuosittain ? Luulis olevan jotain muutakin tutkittavaa jossa tulokset kestäisi vähän pidempään.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Raja