Suomalaisista ei enää ole metsureiksi. Tällainen käsitys on syntynyt, kun olen viime aikoina ollut tekemisissä metsäpalveluyrittäjien kanssa. Otetaan esimerkki Suomi-Ukraina-maaottelusta:
Eräs metsäpalveluyrittäjä on käyttänyt viime vuosina ukrainalaista työvoimaa. Taannoin töihin pyrki nuori suomalainen metsäalan opiskelija. Yrittäjä ilahtui ja otti nuorukaisen töihin. Tehtävänä oli raivata maantien varresta tielinja-aluetta kolmen metrin leveydeltä.
Kahdeksan päivän kuluttua yrittäjä meni katsomaan, miten homma on edistynyt. Linjaa oli raivattu 450 metriä.
”Samassa ajassa ukrainalainen kaveri raivasi samaa tienvartta kymmenen kilometriä.”
Yrittäjä antoi nuorukaiselle vielä mahdollisuuden. Hän merkkasi tienvartta kuitunauhalla 750 metrin matkan.
”Jos teet tuon verran päivässä, niin minä pystyn pitämään sinut töissä”, olivat yrittäjän saatesanat.
”Yhtenä päivänä hän sen pätkän raivasikin, mutta lopetti sitten työt siihen.”
Yksi tapaus ei tietysti tee oikeutta suomalaisille, mutta kyseinen esimerkki ei ole ainoa. Sievissä kotipaikkaansa pitävä Holsti Forest Oy on kasvanut metsäpalvelumarkkinoilla nopeasti. Se työllistää Suomessa jo noin 250 metsuria, joista jokainen on kotoisin Thaimaasta. Suomesta ei tekijöitä löydy tarpeeksi. Ne suomalaiset, jotka haluavat tehdä metsätöitä, tekevät sitä usein itsenäisinä toiminimiyrittäjinä.
Thaimaalaiset ovat tottuneet kovaan fyysiseen työhön pienestä pitäen. Maatalouden koneellistuminen on maassa alkutekijöissään, joten työ sokeriruokopelloilla karaisee sielun ja ruumiin. Suomessa miehen mitta ei ole enää se, että saa heinät seipäälle. Robotti hoitaa pihanurmikon leikkaamisenkin teinien puolesta. Fyysinen työ on meille vierasta.
Maaseudulla osaavan työvoiman löytyminen on koettu ongelmaksi, mutta Sievissä se ei enää ole sitä. Holsti Forest saa rekrytointikaudella ulkomailta päivittäin noin sata työhakemusta. Jos kaikki palkattaisiin, tuplaantuisi Suomessa työskentelevien metsureiden määrä reilussa kuukaudessa.
Sievissä kerrottiin, että työhaastatteluiden yhteydessä metsätyön raskautta ja ankeutta mieluummin ylikorostetaan kuin vähätellään. Hattaralupauksista ei ole kenellekään hyötyä. Monelle thaimaalaiselle työ Suomessa on ollut kuitenkin jopa naurettavan kevyttä kotimaan hommiin verrattuna.
Palkaksi he saavat Holsti Forestilla metsureiden työehtosopimuksen 2. vaativuusryhmän peruspalkan, reilut 12 euroa tunnilta. Lisäksi käytössä on urakkalisä. Parhaimmat palkat ovat olleet yrityksen mukaan jopa 6 000–7 000 euroa kuussa. Thaimaassa työntekijän keskipalkka voi olla kymmenen euroa päivässä.
Tiedän, että Suomestakin löytyy vielä kourallinen fyysiseen metsätyöhön kykeneviä ja haluavia nuoria. Puuiloon oli tänä vuonna kuulemma epätodennäköisempää päästä kesätöihin kuin opiskelijaksi lääkikseen. Vielä vaikeampaa yläkoululaisen on päästä istutustyömaalle kiireavuksi, vaikka tahtoa ja taitoa olisi. Istuttajalta vaaditaan nimittäin noin kymmenen suoritettua kurssia, ennen kuin voi ajatellakaan puun taimen istuttamista kotimaiseen maaperään laillisesti.
Jotain on yhteiskunnassamme mennyt perustavanlaatuisesti pieleen, jos ei jokainen teini, joka haluaa kesätyökseen istuttaa puita, pääse sitä siltä istumalta tekemään.
Ei ihme, jos metsänhoitomme tulevaisuus on thaimaalainen.
Lue myös: Ulkomaalaisia tarvitaan metsässä – thaimetsurin liksa jopa kuusi tonnia kuussa
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ilmiö joka on tuttu mm. mansikanpoiminnasta tulee nyt metsätöihin. Mansikkayrittäjä kertoi jo 10 vuotta sitten, että ukrainalainen poimii 3x enemmän päivässä kuin suomalainen.