Haastattelu | Silmiä avaava siirto

Mervi Seppänen sai työuralleen kaipaamaansa haastetta hypätessään Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen operaatiopäälliköksi.

Mervi Seppäsen uusi työsarka Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen operaatiopäällikkönä on todella laaja. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

”Operaatiopäällikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa metsänhoitopalveluiden, puunkorjuun sekä kuljetusten kehittämistä ja niiden resursointia. Olen aina tykännyt tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa, joten tämä tehtävä kuulosti jo työpaikkailmoituksessa omalta”, aiemmin Metsä Groupissa operaatioesimiehenä toiminut Mervi Seppänen kuvailee.

Kun operaatiopäällikkö toimii lisäksi operaatiotiimin toimihenkilöiden esihenkilönä ja yhdistyksen johtoryhmän jäsenenä, kuulostaa lista työtehtävistä hengästyttävältä. Koska ollaan Mikkelissä, työhön voinee tarttua jääkiekkovalmentaja Risto Dufvan teesein: norsukin syödään pala kerrallaan.

Puunkorjuukausi on kiivaimmillaan, joten Seppäsen työpöydällä ovat alkuun olleet etenkin korjuupalvelun asiat.

Metsäyhtiöissä yhdistysten korjuupalvelu on usein koettu kiusalliseksi kilpailijaksi ja sen toimintaa on kritisoitu läpinäkymättömyydestä. Millainen käsitys Seppäselle on asiasta muotoutunut uuden työn myötä?

”Onhan tämä ollut todella silmiä avaavaa. Yhdistyksen korjuupalvelun kohteet valikoituvat pääasiassa metsänhoidollisista lähtökohdista, eivätkä ne siten aina olisi yhtiöiden puunhankinnan kannalta kaikkein kiinnostavimpia.”

Seppänen kuvailee yhdistyksen puunkorjuutoimintaa metsäyhtiöön verrattuna perinteisemmäksi ja myös pienimuotoisemmaksi.

”Minä näen tämän myös positiivisena asiana. Esimerkiksi suuria alueyrittäjiä ei ole, vaan meille urakoi paljon muutaman koneyksikön yrityksiä, joiden vahvuus on paikallisuus.”

Korjuupalvelussa liikkuu raha

Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee 85 toimihenkilöä. Yhdistyksen koko on kasvanut fuusioiden myötä. Viimeisimpänä yhdistykseen liittyivät vuoden alussa Kangasniemi ja Pieksämäki. Samalla organisaatiorakennetta ja vastuiden jakoa on jouduttu pohtimaan uudella tavalla.

”Meillä oikeastaan kaikki metsäasiantuntijat tekevät kaikkea. Osaamisen tehokasta hyödyntämistä yhdistyksen sisällä kehitetään kuitenkin koko ajan”, Seppänen sanoo.

Monissa metsänhoitoyhdistyksissä korjuupalvelu on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen, mutta Etelä-Savossa näin ei ole.

”Meillä on kymmenen metsäesimiestä, jotka vastaavat korjuupalvelun tarjousten tekemisestä. Jos kyseessä on valtakirjakaupan kilpailutus, tar­jous tehdään aina Kuutio-palvelun kautta kiinteillä kantohinnoilla, mikä lisää kilpailutuksen läpinäkyvyyttä.”

Puunkorjuulla on tänä päivänä suuri merkitys metsänhoitoyhdistysten taloudelle.

”Korjuupalvelussa liikkuu isoja puumääriä, joten yrittäjiä ja toimihenkilöitä työllistävä vaikutus on kokonaisuutena suuri”, Seppänen muotoilee.

Viime vuonna Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys korjasi ja välitti asiakkailleen ainespuuta noin 300 ja energiapuuta 150 tuhatta kuutiota.

”Ennen fuusioita korjuupalvelun rooli on eri paikkakunnilla ollut hyvin erilainen, mutta toimintaa on tavoitteena jatkossa yhtenäistää.”

Puun hyvä kysyntä on eduksi korjuupalvelun toiminnalle. Viime aikoina etenkin energiapuun rooli on Seppäsen mukaan jälleen vahvistunut.

Yrittäjää kannattaa kuunnella

Yksi Seppäsen keskeisistä tehtävistä on yrittäjäresursseista vastaaminen. Hän uskoo, että metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa laadukkaista yrittäjistä.

”Yrittäjillä on usein paras tieto siitä, miten työt tehdään tehokkaasti ja laadukkaasti. On tärkeää aidosti kuunnella ja ymmärtää heidän näkemyksiään.”

Seppänen on kiinnittänyt huomiota siihen, että yhdistyksen metsäasiantuntijat ja metsänomistajat tuntevat hyvin oman alueensa yrittäjät ja jopa konekuskit.

”Tämä on vahvuus, josta halutaan myös pitää kiinni. Meidän pitää pyrkiä luomaan olosuhteet, joissa yrittäjän on mahdollisuus tehdä työnsä kannattavasti.”

Toki taloudelliset raamit ovat tiukat ja yrittäjätkin yleensä tiedostavat sen.

”Aina ei voi olla kaikille mieliksi, mutta uskon, että avoimuus ja rehellisyys ovat parhaat keinot päästä eteenpäin”, Seppänen sanoo.

Mervi Seppänen

  • 36-vuotias
  • kotoisin Kangasniemeltä, palannut Keski-Suomen vuosien jälkeen Etelä-Savoon
  • työskennellyt aiemmin 9 vuotta Metsä Groupissa eri tehtävissä ja projekteissa
  • metsätalousinsinööri
  • harrastaa hiihtoa ja juoksua, lisäksi vapaa-aikaa vietetään lapsen joukkuelajiharrastuksia seuraten
  • moninainen luonto kiehtoo, mm. patikointina tuntureilla ja retkinä majakkasaarille

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat