Huhtikuussa metsätilojen tarjonta kasvaa hiljaisempien talvikuukausien jälkeen. Hannu Liljeroos kirjasi seurantaansa 134 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta. Eniten tarjontaa on Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

”Kaikkiaan koko maassa on tarjolla useita kohteita, joiden hintapyyntö on yli 300 000 euroa.”

Uusia kauppoja allekirjoitettiin huhtikuussa 73 ja koko vuoden määrä on 333.

Myyty metsämaan pinta-ala on tänä vuonna yhteensä 10 572 hehtaaria eli keskimäärin 32 hehtaaria per kauppa.

”Tänä vuonna kauppojen lukumäärä on ollut jokseenkin edellisten vuosien tasoa, mutta keskikoko on laskenut viime vuodesta neljä hehtaaria.”

Hintaseurantataulukko on ajalta 1.8.2022 – 30.4.2023, joten se sisältää yhdeksän viimeisen kuukauden aikana tehdyt kaupat.

Metsämaan keskihinta on tänä aikana tehdyissä kaupoissa 4 580 euroa hehtaari. Muut koko maata käsittävät tunnusluvut ovat: keskipuusto 105 kuutiota hehtaarilla, tukkiosuus 30 prosenttia ja kuutioarvo 44 euroa.

”Pitkän seuranta-ajan ansiosta kauppojen lukumäärä kasvaa ja keskilukujen muutokset ovat uusia kauppoja kirjattaessa varsin pieniä. Poikkeuksena ovat muutamat Etelä-Suomen maakunnat, joissa kauppoja tehdään vähän.”

Huhtikuun suurimmat kaupat

Suurten kauppojen analyysia

Huhtikuun suurimmassa kaupassa Kouvolassa myyjänä oli Oy Stockfors Ab. Yhtiöllä on tällä hetkellä myynnissä Iitissä sijaitseva kolmen metsäkiinteistön kokonaisuus, jonka pinta-ala on yhteensä 155 hehtaaria. Tarjoukset on jätettävä viimeistään 26.5.

Parkanon kauppa on sikäli erikoinen, että kohde tuli myyntiin jo toukokuussa 2022. Metsätilojen myyntiajat vaihtelevat paljon ja osa ei mene kaupaksi lainkaan, tai sitten tila kirjataan sukulaisluovutukseksi.

”Metsätilojen välityspalkkioiden suuruutta voidaan aina kritisoida. Sen takia osa myyjistä päätyy hoitamaan prosessin omatoimisesti.”

Näin oli tilanne esimerkiksi Jämsän 86 hehtaarin tilan myynnissä.

”Tila-arvio kannattaa silti teetättää ammattilaisella, jolta saa tarvittaessa muutakin apua”, Liljeroos kehottaa.

Ulkomainen talousyksikkö on esiintynyt kauppahintarekisterissä usein sekä myyjänä että ostajana. Kyseessä lienee jokin institutionaalinen sijoittajataho.

Rovaniemen kauppa todistaa markkinoiden toimivuuden. Vaikka kauppahinnat ylittävät useimmiten hintapyynnön, ostajat eivät ole valmiita maksamaan mitä tahansa. Lapissa metsätilojen kysyntä on vähäisempää kuin Etelä-Suomessa.

”Tänä vuonna olen kirjannut Lapissa toteutuneita kauppoja 32, joista lähes joka toisessa kauppahinta on alittanut hintapyynnön.”

Instituutioiden into laskenut toissavuoden tasolle

Institutionaaliset sijoittajat ostivat huhtikuussa 29 kohdetta. Kauppasummat olivat yhteensä 6,0 miljoonaa euroa.

Koko kuluvan vuoden aikana instituutiot ovat ostaneet 134 kohdetta ja maksaneet niistä yhteensä 26 miljoonaa euroa.

”Määrät ovat laskeneet selvästi vuodentakaisista luvuista ja ovat itse asiassa jokseenkin vuoden 2021 tasoa.”

Instituutioiden osuus Liljeroosin seurantakaupoista on tänä vuonna euroilla mitattuna 53 prosenttia. Vastaava luku oli vuosi sitten 73 ja kaksi vuotta sitten 60. Eniten ostoksilla ovat olleet UB Metsä ja Tornator.

”S-Pankin metsärahasto, joka vuosi sitten oli hyvin aktiivinen, ei ole ostanut tänä vuonna yhtään seurannassani ollutta kohdetta.”

Mielenkiintoisia havaintoja

Kainuussa Puolangalla on ollut jo kauan tarjolla metsätiloja, joita sama välittäjä myy samankaltaisten ilmoitusten avulla.

”Tästä on syntynyt vaikutelma, että jokin suurmetsänomistaja purkaa omistuksiaan ja myy tilojaan vähitellen”, Liljeroos pohtii.

Pirkanmaalla oli kaupan 68 hehtaarin suuruinen tila, jota omistaja myi Etuovi-palvelussa. Kohteesta oli tehty kiireeseen vedoten tila-arvio pelkästään metsätaloussuunnitelman ja kaukokartoitustiedon avulla. Maastokäyntiä ei oltu siis tehty.

Liljeroos kävi tarkastamassa tilan ja totesin tila-arvion epäluotettavaksi. Esimerkiksi kaikkia hakkuita ei oltu päivitetty. Liljeroosin arvion mukaan tilan arvolaskelmassa olikin noin 20 prosenttia ”ilmaa”.

”Ei niin kiire saisi myyjällä olla, etteikö ehtisi teettämään luotettavaa tila-arviota”, Liljeroos painottaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.