Helle suosinut kirjanpainajaa

Kuusen pahimman tuhohyönteisen toinenkin sukupolvi voi ehtiä aikuistua ennen talvea. Sisarsukupolvi lentelee paikoin jo metsissä.

Kirjanpainajan syömäkuvioita kuusen kaarnan sisäpinnassa. (Kuvaaja: LukeErkki Oksanen)

Helteinen elokuu on suosinut kuusen pahinta tuhohyönteistä kirjanpainajaa. Kuoriaisen niin sanottu sisarsukupolvi on paikoin jo aikuistunut, ja jos syksy on lämmin, on mahdollista, että helteisimmillä paikoilla myös toinen sukupolvi ehtii aikuistua ennen talvea.

”Lämpösumman perusteella sisarsukupolvi on aikuistunut tai aikuistumassa ainakin eteläisessä Suomessa. Toinen sukupolvi ei ole vielä aikuistunut, mutta varsinkin Etelä-Suomessa lämpösummaa tullee sen verran, että toinen sukupolvi ehtii kehittyä ainakin hyvin pitkälle”, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Tiina Ylioja.

Sisarsukupolvi syntyy, jos alkukesällä parveilleet kirjanpainajat parveilevat myöhemmin kesällä uudelleen. Toinen sukupolvi taas syntyy, jos alkukesällä munituista munista syntyneet kirjanpainajat parveilevat jo synnyinkesänään.

Perinteisesti kirjanpainajat ovat parveilleet Suomessa vain kerran kesässä, mutta lämpötilojen noustessa sekä sisarsukupolven että toisen sukupolven todennäköisyydet ovat kasvaneet.

Yliojan mukaan sisarsukupolvi aikuistuu yleensä niihin aikoihin, kun tehoisa lämpösumma nousee noin 1 150 vuorokausiasteeseen. Toinen sukupolvi vaatii aikuistuakseen noin 1 700 vuorokausiastetta. Elokuun lopulla tehoisa lämpösumma oli suuressa osassa Etelä- ja Keski-Suomea 1 100–1 300 vuorokausiastetta.

Kirjanpainajamäärä kasvussa

Kirjanpainajan tuhoille alttiita, kuivuuden heikentämiä kuusia on Yliojan mukaan tänä kesänä riittänyt. Puustotuhojen määrää voi arvioida Suomen metsäkeskukseen tulleiden metsänkäyttöilmoitusten avulla. Toukokuun alun ja elokuun loppupuolen välisenä aikana vastaanotetuissa metsänkäyttöilmoituksissa hyönteistuhot oli merkitty hakkuun syyksi noin 930 hehtaarilla. Samaan aikaan viime vuonna vastaavaa määrä oli noin 120 hehtaaria.

Yliojan mukaan kannattaa varautua siihen, että kirjanpainajia on ensi talven jäljiltä enemmän kuin viime talven jäljiltä. Sisarsukupolven ja toisen sukupolven todennäköisyys selvitä talvesta kasvaa, jos ne ehtivät aikuistua ja lentää puista maan karikekerrokseen talvehtimaan.

Entä mitä elokuussa aikuistunut sisarsukupolvi tekee, jos säät pysyvät lämpiminä? Se on Yliojan mukaan täysin arvailujen varassa. Yleensä sisarsukupolvi jää kuusten kaarnan alle syömään siihen asti, että säät kylmenevät. Jos säät jatkuvat lämpiminä, on Yliojan mukaan mahdollista, että sisarsukupolvi aloittaa parveilun.

”Voi olla, että osa sisarsukupolvesta on jo parveillutkin. Niiden jälkeläiset eivät kuitenkaan enää selviä talvesta”, hän sanoo.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut