Hirvet hotkivat hiilinielua

Hirvieläimet aiheuttavat mittavat tappiot puuston kasvulle ja monimuotoisuudelle.

Hirvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden yhteisvaikutukset puuntuotannolle ja metsäluonnon monimuotoisuudelle ovat merkittäviä. Ruotsissa puuston vuosittaiset kasvutappiot ovat 6,4 miljoonaa kuutiota. Asia vaatii tutkijoiden mielestä lisäselvityksiä Suomessakin. (Kuvaaja: Hannu Huttu)

Hirvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden aiheuttamilla tuhoilla on merkittävät vaikutukset Suomen metsien hiilinieluun.

”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuution puuntuotoksen vähenemisen”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta.

Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta, mutta tarvetta tutkimukselle Matalan mukaan olisi. Kahdennessatoista valtakunnan metsien inventoinnissa hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja oli kaikkiaan 555 000 hehtaarin alalla. Näillä on väistämättä vaikutusta myös puuston kasvuun.

”Pahimmillaan männyn 3–4 metrinen taimikko syödään täysin. Sitten joudutaan odottelemaan alta vähitellen kasvavia kuusen taimia. Tällainen alue pysyy helposti 20 vuotta vajaatuottoisena, eikä kasvu ole sen jälkeen sitä, mitä se nuoressa männikössä voisi olla”, kuvailee johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Mittava vaikutus hiilinieluun

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes puolestaan laskee, että yksin kuusen viljely liian karulle kasvupaikalle aiheuttaa vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot.

”Jos runkopuun kasvutappio on 200 000 kuutiometriä vuodessa, sen vaikutus koko tähän puustoon sitoutuneeseen biomassaan on vuosittain noin 270 000 tonnia hiilidioksidia.”

Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena hirvieläinten vuosittain metsille aiheuttamat kasvutappiot kuutiometreinä ja hiilidioksiditonneina ovat Suomessakin miljoonaluokassa.

Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana.

Puulajien monimuotoisuus kärsii

Talousmetsille aiheutuvien laatu- ja kasvutappioiden lisäksi valokeilaan ovat nousemassa hirvieläinten monimuotoisuudelle aiheuttamat ongelmat.

”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Matala huomauttaa.

Talousmetsissä on ennen kaikkea kysymys siitä, miten rauduskoivu saadaan säilymään hirviltä.

”Hieskoivikoita kyllä piisaa hirvistä huolimatta”, Matala sanoo.

Yhteisvaikutukset arvaamattomat

Kun kuvaan lisätään nopeasti lisääntyvät valkohäntäpeurat ja metsäkauriit, voivat yhteisvaikutukset luonnossa olla Matalan mukaan arvaamattomia.

”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että kun pienet hirvieläimet syövät varpukasvillisuutta, joutuvat hirvet talviaikaan turvautumaan yhä enemmän havupuuravintoon.”

Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit aiheuttavat tuhoja myös pienemmille metsäpuiden taimille. Vastikään metsänhoitotieteen dosentti Heikki Smolander sekä emeritusprofessori Pekka Niemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä.

”Suomessa tarvitaan kipeästi hirvieläinkantojen ekosysteemivaikutusten kokeellista tutkimusta, sillä pelkät maastokartoitukset eivät tuota kausaalista tietoa”, he kirjoittivat.

Selviä viitteitä Ruotsin kaltaisesta kehityksestä on Matalan mukaan olemassa Suomessakin.

”Etelä-Suomessa tuhoja löytyy yhä enemmän myös pienistä taimikoista, kun hirvituhot yleensä keskittyvät varttuneempiin taimikoihin. Näitä eri hirvieläinten merkittäviä yhteisvaikutuksia luonnolle ja metsille ei ole ehkä vielä täysin ymmärretty.”

Monenlaista harmia

  • Hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja on metsissä 555 000 hehtaarin alalla.
  • Suomessa viljellään vuosittain yli 3 000 hehtaaria kuivahkoa tai sitä karumpia kasvupaikkoja kuuselle.
  • Esimerkiksi haavan ja pihlajan uudistumisessa on havaittu ongelmia.
  • Valkohäntäpeura ja metsäkauris aiheuttavat tuhoja myös pienille taimille.

Kommentit (3)

  1. Kuten tuossa jutussa todettiin, niin kaikki rauduskoivut saattavat hävitä hirvien suihin. Ainakin meidän metsissä löytyy sellaisia esimerkkejä. Männyt maistuvat meillä huonommin, mutta sellaisia kuvioita on, joilta istutuskuusten sekaan kasvaneet männyt ovat myös saattaneet joutua hirvien suihin.

  2. Olipa loistava artikkeli kerrankin. Välittömiä toimia tarvitaan myös porojen vähentämiseksi.

  3. Gla

    Näin hyvään artikkeliin olisi kaivannut myös ympäristöpuolen näkemystä. Ovatko samaa mieltä asiasta.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat