Ikä altistaa kuusikot kirjanpainajalle

Ruotsalaisprofessorin mukaan kuusikoiden kiertoajan lyhentäminen pientäisi kirjanpainajatuhojen riskiä.

Ruotsalaisprofessori tehostaisi tuulen-kaatojen korjuuta osana taistelua kirjan-painajaa vastaan. (Kuvaaja: Tiia Puukila)
Ruotsalaisprofessori tehostaisi tuulen-kaatojen korjuuta osana taistelua kirjan-painajaa vastaan. (Kuvaaja: Tiia Puukila)

Ruotsin arvostetuimpiin metsänhoidon asiantuntijoihin lukeutuvan professori Göran Örlanderin selvityksen mukaan kirjanpainajatuhojen riski kasvaa, kun puiden ikä ylittää 60 vuotta ja rinnankorkeusläpimitta ylittää 20–25 senttiä.

”Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa 37 prosenttia kuusikoista on tällaisia”, Örlander täsmentää.

Ruotsin maatalouskorkeakoulun metsänhoidon professorina toiminut Örlander suosittaa kuusikoiden kiertoaikojen lyhentämistä riskialueilla.

”Nykyisin Etelä-Ruotsin kuusikot päätehakataan keskimäärin 85-vuotiaina ja Saksassa yli satavuotiaina. Tällä hetkellä kuusikoiden paras uudistamisikä olisi 60 vuotta. Jos riski ilmastonmuutoksen vuoksi pahenee, kiertoaika tulisi lyhentää reiluun 50 vuoteen.”

Örlanderilla on toinenkin neuvo kirjanpainajien kurissa pitämiseen.

”Yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä ei pitäisi harventaa ollenkaan”, hän sanoo.

Harvennus paljastaa kuusten runkoja, mikä lisää kirjanpainajien kiinnostusta. Lisäksi tuulenkaatojen riski kasvaa, ja myös juurikääpäsieni leviää varttuneita kuusikoita harvennettaessa. Molemmat lisäävät kirjanpainajatuhojen vaaraa.

Tuulenkaatojen korjuuta Örlander tehostaisi.

”Kirjanpainajan tuhojen kurissa pitämiseksi 95 prosenttia kaatuneista puista pitäisi kyetä korjaamaan viipymättä.”

Koivusekoituksen vaikutus epäselvä

Örlanderin mukaan on epäselvää, suojaavatko koivusekapuut kuusikkoa kirjanpainajatuhoilta.

”Erään väitöskirjatutkimuksen mukaan enintään 25 prosentin koivusekoitus jopa lisäsi kirjanpainajatuhoja. Toisaalta meillä on tutkimuksia, joiden mukaan hieman suurempi koivun osuus olisi vähentänyt riskiä”, Örlander sanoo.

Luonnonvarakeskuksessa kirjanpainajia tutkivan Tiina Yliojan mukaan yllättävä ruotsalaishavainto johtuu siitä, että kirjanpainajien erittämän houkutusferomonin teho kasvaa, kun isäntäpuuksi kelpaamattoman koivun tuoksu ohjaa tuholaiset kohti kuusia.

”Kyse on vain yhdestä tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu, joten vielä ei ehkä kannata tehdä johtopäätöksiä.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito