Ladataan...
Riikilä | Suomen kiistellyin metsähahmo on dokumenttinsa ansainnut, mutta muutama asia on hyvä muistaa
Tilaajille
Metsänhoito
Minä jaksan ihmetellä sitä, miten nuo jatkuvan kasvatuksen intoilijat hoitaisivat koivun ja männyn kasvatuksen. Nehän eivät uudistu suurten puiden seassa.
Ja miten yleensä varmistetaan, että edes kuusentaimia syntyy riittävästi eivätkä ne saa lahottajasienitartuntaa.
Totta on tuo männiköiden yleinen laatu. Itsellä on mahdollisuus verrata 1970-luvulla istutettuja männiköitä luonnon männiköihin. Ei niissä oleellista eroa näe.
Kyllähän räkämänniköitä paljon tuli.
Mäntyä istutettiin pellolle ja liian reheville maille.Paljasjuuritaimilla kourukuokalla usein juuristo jäi mytylle ja tästä myös osaksi ongelmaa.
Siihen aikaan paljon enemmän käytettiin siemenpuita uudistamisessa eikä karummilla pohjilla ilmiö niinkään näkynyt
Sen vaikutus , että maaperästä puuttu booria, on todettu vasta äskettäin. Puutos vaikuttaa kaikkien puulajien ilmiasuun. Myös männyn. Erityisesti peltoheitot ja niille istutetut männyt ovat elävä esimerkki tästä. Männyn heikko laatu ei välttämättä olekaan seurausta siemenen huonosta alkuperästä ja perimästä, vaan ulkoisista tekijöistä .
Taisi olla juuri Lähde, joka syväaurautti Pyhätunturin rinteitä. Ei ihme, että katumus oli niin kova, että hiukan kontrolli petti. Lähteen esimerkki osoittaa taas, että tuomiopäivän enkelit saavat eniten palstatilaa.