”Puutteellinen ja epärealistinen” – Ennallistamissuunnitelmalle kylmää kyytiä - Metsälehti

Puutteellinen, hajanainen, suppea, yleisluontoinen, epärealistinen. Muun muassa näin kuvailevat metsäalaa lähellä olevat tahot kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnosta. Lausuntokierros luonnoksesta päättyi eilen ja keräsi kaikkiaan 178 lausuntoa.

Moni lausunnonantaja pitää kansallista ennallistamissuunnitelmaa tärkeänä mutta kokee, että lausunnolle lähetetty versio on niin puutteellinen, että sitä on vaikea kommentoida.

”Lausuntokierroksella oleva luonnos ei muodosta päätöksenteon kannalta riittävän täsmällistä, vaikutusarvioitua ja toimeenpanokelpoista suunnitelmaa”, arvioi Sahateollisuus ry.

Samoilla linjoilla on muun muassa Suomen ympäristökeskus: ”Merkittävin heikkous suunnitelmaluonnoksessa on, että siitä ei käy ilmi, millä konkreettisilla toimenpiteillä ennallistamisasetuksen kansalliset tavoitteet on ajateltu saavuttaa.”

Lausunnonantajat kritisoivat myös sitä, että ennallistamissuunnitelmasta puuttuvat metsäluontotyyppien määritelmät ja pinta-alatavoitteet.

”Huomattava puute on metsäisten luontotyyppien jättäminen pois suunnitelmaluonnoksesta vedoten asiasta komission kanssa käytäviin neuvotteluihin. Metsiä koskevat keskustelut komission kanssa olisi pitänyt käydä ennen suunnitelman lausunnolle asettamista”, toteaa BirdLife Suomi.

Kannustimet esillä

Metsäteollisuus ry pitää luonnosta myös epärealistisen kalliina. Sen mukaan suunnitelmaluonnoksessa ei ole kyetty sovittamaan tavoitteita ja toimenpiteitä käytettävissä olevaan julkiseen rahoitukseen.

”Lisäksi ennallistamisen välilliset kustannusvaikutukset on tuotu hyvin puutteellisesti esiin. Suunnitelma ei selkeästi tuo esiin ennallistamisen välillisiä vaikutuksia kansantalouteen, aluetalouteen, vientiin, työllisyyteen tai puun saatavuuteen. Erityisesti metsien suojelulla on merkittävät vaikutukset puun saatavuuteen ja Suomen talouteen”, etujärjestö linjaa.

MTK painottaa muun muassa sitä, että vapaaehtoisuuden tulee säilyä kansallisessa toimeenpanossa keskeisenä lähtökohtana koko suunnitelmakauden ajan vuoteen 2050 asti.

”Myös ennallistamisasetuksen lähtökohtana on, että erityisesti yksityismailla ennallistamistavoitteita edistetään maanomistajille suunnattujen vapaaehtoisten ja houkuttelevien kannustimien avulla. Luottamus vapaaehtoisiin toimintamalleihin heikkenee nopeasti, mikäli maanomistajille syntyy epäilys siitä, että vapaaehtoiset toimet voivat myöhemmin muuttua velvoitteiksi tai johtaa uusiin käyttörajoituksiin”, etujärjestö linjaa.

Aikataulu auki

Miten lausuntoja kommentoi ympäristöministeriön ympäristöneuvos Mikko Kuusinen?

”Lausuntotekstiä on toista tuhatta sivua, joten kokonaiskäsitystä ei vielä ole. Oli odotettua, että kritiikkiä tulee. Tämä on haastava aihe ja tärkeä monelle sidosryhmälle. On vielä paljon avoimia asioita, jotka epäilyttävät”, hän sanoo.

Seuraavaksi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tekevät lausunnoista yhteenvedon. Siihen menee Kuusisen mukaan useampi viikko. Samaan aikaan poliittiset neuvottelut suunnitelman sisällöstä jatkuvat.

Alkuperäisen aikataulun mukaan Suomen – ja kaikkien muidenkin EU-maiden – tulisi toimittaa luonnokset kansallisista ennallistamissuunnitelmista Euroopan komissiolle 1. syyskuuta mennessä. Ainakaan Suomi ei tähän pysty.

”Ei olisi myöskään oikein lausuntosysteemiä kohtaan lähettää suunnitelmaa ajoissa komissioon. Silloin lausunnot jäisivät ensimmäisessä vaiheessa huomioimatta. Se ei olisi hyvä”, Kuusinen sanoo.

Sitä, milloin Suomi on valmis lähettämään luonnoksensa, ei hänen mukaansa voi vielä tässä vaiheessa arvioida. Tavoite on, että se tapahtuisi mahdollisimman pian.

Kun Suomi aikanaan toimittaa luonnoksensa, antaa komissio siitä palautteen, johon jäsenmaan on vastattava. Lopullinen ennallistamissuunnitelma tulee toimittaa komissiolle syyskuuhun 2027 mennessä, eli se jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Lausunnot ovat nähtävillä Lausuntopalvelussa.