Juurikääpätuhot leviämässä

Männiköissä voidaan päätyä tulevaisuudessa yhtä huonoon tilanteeseen kuin lahokuusikoissa, jos lisääntyvissä turvemaahakkuissa ei käsitellä kantoja.

Juurikääpää on muun muassa tällä ojitetulla suolla Yläneellä Länsi-Suomessa. Tässä puusukupolvessa sieni ei todennäköisesti vielä ehdi aiheuttamaan suuria taloudellisia tappiota, mutta paikalle aikanaan nousevassa taimikossa se voi jo aiheuttaa laajoja ongelmia, tutkija Tuula Piri sanoo. (Kuvaaja: Janne Ruotsalainen)
Juurikääpää on muun muassa tällä ojitetulla suolla Yläneellä Länsi-Suomessa. Tässä puusukupolvessa sieni ei todennäköisesti vielä ehdi aiheuttamaan suuria taloudellisia tappiota, mutta paikalle aikanaan nousevassa taimikossa se voi jo aiheuttaa laajoja ongelmia, tutkija Tuula Piri sanoo. (Kuvaaja: Janne Ruotsalainen)

Puita lahottavan ja tappavan juurikääpäsienen aiheuttamat tuhot voivat tulevaisuudessa levitä laajemmin myös turvemaiden männiköihin. Aikaisemmin on arveltu, että lahottajasieni ei menesty männyissä turvemailla, minkä johdosta juurikäävän leviämistä torjuva kantokäsittely ei ole lakisääteinen toimenpide turvemaamänniköiden hakkuissa.

Tuore tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että männynjuurikäävän aiheuttama tyvitervastauti vaivaa myös soilla kasvavia mäntyjä.

”Kantokäsittely on tarpeellinen myös turvemaiden männiköiden kesäaikaisissa hakkuissa. Käsittelyllä voidaan estää tyvitervastaudin runsastuminen turvemailla ja välttyä niiltä ikäviltä seurauksilta, joita torjunnan viivästyminen kivennäismaiden männiköissä on aiheuttanut”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Tuula Piri kertoo.

Pirin ja Suomen metsäkeskuksen asiantuntijan Timo Silverin havaintojen perusteella juurikääpä voi menestyä monenlaisissa suometsissä.

”Juurikääpää ilmeni tutkimuksissa niin karuilla kuin runsasravinteisilla turvemailla. Myös turpeen paksuus vaihteli tartunta-alueilla ohuesta paksuun, eli joistakin kymmenistä senteistä useampaan metriin”, Silver kertoo.

Turvemaahakkuut lisääntymässä

Hakkuunjälkeiset tuoreet ja käsittelemättömät kantopinnat ovat herkkua juurikäävän leviämiselle. Muita väyliä sienen leviämiselle turvemailla voivat olla kesäaikaisissa taimikonraivauksissa syntyneet kannot tai puiden juuristojen kärsimät hakkuu- ja ojitusvauriot.

Kannoista tai tartunnan saaneista puista juurikääpä leviää uusiin puihin juuriyhteyksien kautta.

Ongelmana on, että juurikääpää on havaittu hyväkasvuisilla turvemailla, joilta teollisuuden on tarkoitus hankkia jatkossa entistä enemmän puuta. Turvemaiden hakkuut ovat arvioiden mukaan nousemassa viime vuosien vajaasta 10 miljoonasta 15 miljoonaan kuutioon vuodessa.

”Juurikääpää havaittiin todella tavanomaisissa ojitusmetsissä. Samankaltaisia ojitettuja turvemaamänniköitä on paljon muun muassa Pohjois-Satakunnassa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla”, Silver sanoo.

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 17/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut