Kiinnostavat mutta unohdetut

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt jäävät usein unohduksiin, vaikka niissä ratkotaan metsänhoidon käytännön ongelmia. Tässä esitellään kolme taimikonhoitoon liittyvää opinnäytetyötä, lisää löytyy osoitteesta www.theseus.fi.

  (Kuvaaja: Antti Lounaja)
(Kuvaaja: Antti Lounaja)

Taimikonhoito tuplaa tukkimäärän

Taimikkovaiheessa hoidetut kuusikot tuottavat kiertoajan kuluessa kaksinkertaisen määrän tukkia hoitamatta jääneisiin verrattuna. Näin arvioi Tampereen ammattikorkeakoulusta viime vuonna valmistunut Antti Lounaja opinnäytetyössään.

Lounaja teki mittauksia 22 kuusentaimikossa, jotka oli istutettu vuosina 2000–2009. Taimikoiden tulevaa kehitystä ennustettiin Luonnonvarakeskuksen Motti-simulaattorilla. Ennusteiden perusteella verrattiin erilaisten taimikonhoitojen kannattavuutta.

Istutusalat mitattiin vuonna 2017. Miltei kaikki olivat silloin tavoitetiheydessä, eli metsänviljely oli onnistunut.

Simulaattori ennusti taimikonhoidon parantavan myös puuntuotannon nettonykyarvoa. Nettonykyarvo lasketaan diskonttaamalla kaikki kiertoajan metsänhoitokulut ja puunmyyntitulot istutushetkeen eli laskemalla tulevaisuuden tulojen ja menojen rahallinen arvo istutushetkellä.

Kahteen kertaan taimikkona hoidettu kuusikko tuotti tuoreella kankaalla 40 prosenttia ja lehtomaisella kankaalla 75 prosenttia korkeamman nettotulojen nykyarvon kuin hoitamatta kasvanut, kun laskentakorkona käytettiin metsätaloudessa tavallista kolmea prosenttia.

Nykyisin Lounaja työskentelee Metsä Groupin metsäasiantuntijana.

Antti Lounaja: Taimikonhoidon vaikutus istutuskuusikon kasvatuksen kannattavuuteen Mhy Roineen alueella

Varhaisperkaajat omatoimisia

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan alueella metsää omistavat hoitavat taimikoitaan omatoimisesti. Tämä selviää Ammattikorkeakoulu Kareliasta tänä vuonna valmistuneen Juho Antikaisen opinnäytetyötään varten tekemästä kyselystä.

Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänomistajista kertoi varhaishoitavansa taimikoitaan itse. Varttuneita taimikoita hoiti omatoimisesti vajaa puolet vastanneista.

Varhaishoitoon metsänomistajia innosti sekä työn mielekkyys että metsätöissä saatu liikunta. Vajaa kolmannes kertoi myös kemeratuen innostaneen omatoimisuuteen.

Kyselyyn vastanneista miehistä 75 prosenttia kertoi tehneensä varhaishoitoa, naisista 35 prosenttia. Selvästi omatoimisimmiksi paljastuivat yli sadan hehtaarin metsätilojen omistajat.

Perikuntien osakkaista taimikoitaan oli varhaishoitanut vain viidennes. Keskimääräistä vähemmän omatoimisiksi paljastuivat myös kaupunkien keskustoissa asuvat. He kokivat osaamisensa olevan puutteellista.

Antikainen työskentelee nykyisin Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntijana.

Juho Antikainen: Metsänomistajien omatoimisuus taimikonhoitotöissä ja siihen vaikuttavat tekijät

Valokuvat apuna hinnoittelussa

Ammattikorkeakoulu Kareliasta viime vuonna valmistunut Asta Forsman selvitti opinnäytetyössään, onnistuuko taimikonhoidon hinnoittelu valokuvien avulla.

Forsman valokuvasi valikoituja taimikkokoealoja ja mittasi niiden puustotunnukset. Kuvat annettiin Metsänhoitoyhdistys Savotan toimihenkilöiden arvioitaviksi. Heidän tehtävänään oli määrittää taimikonhoidon kustannusluokka yhdistyksen hintataulukon mukaan.

Poistettavan runkoluvun arviointi osoittautui puuston pituuden arviointia vaikeammaksi. Taksa osui kohdalleen noin joka kolmannessa kohteessa. Useimmiten toimihenkilöt arvioivat taimikonhoidon hinnan liian alhaiseksi. Keväällä ja kesällä otettujen kuvien arvioinnin tarkkuudessa ei ollut eroja.

Savotta hinnoittelee taimikonhoidon neliportaisella asteikolla helposta erittäin vaikeaan ja erikseen alle ja yli kolmimetrisille taimikoille. Raivaustyön hinta määräytyy pitkälti kaadettavien puiden määrän ja kantoläpimitan mukaan.

Forsmanin työ oli osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Kehityshyppy metsänhoitoon -hanketta.

Nykyisin Forsman työskentelee asiakas-vastaavana Otso Metsäpalvelut Oy:ssä.

Asta Forsman: Taimikonhoidon ennakkohinnoittelu

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito