Korkea ikä altistaa kuusikot kirjanpainajatuhoille

Arvostetun ruotsalaisprofessorin mukaan kuusikoiden päätehakkaaminen nykyistä nuorempina torjuisi kirjanpainajatuhoja.

Kirjanpainajat tuhosivat viime vuonna Saksassa kuusia noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Kuva Saksi-Anhaltin osavaltiosta.

Länsinaapurin johtaviin metsänhoidon asiantuntijoihin lukeutuva professori Göran Örlander esitteli Ruotsissa ja Keski-Euroopassa tehtyjä havaintoja kirjanpainatuhoista Ruotsin metsäteollisuusjärjestön, Skogsindustriernan järjestämässä kirjanpainajaseminaarissa viime viikolla.

Hänen mukaansa tuhoriski kohoaa, kun kuusikon ikä ylittää 60 vuotta, puiden rinnankorkeusläpimitta kasvaa yli 20–25 sentin ja metsät ovat saavuttaneet päätehakkuukypsyyden.

”Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa 37 prosenttia talousmetsistä on päätehakkuuvaiheessa”, Örlander täsmentää.

Myös juurikääpä heikentää kuusten vastustuskykyä kirjanpainajalle. Näin siksi, että juurikääpä tuhoaa kuusten juuristoa ja heikentää niiden kykyä ottaa vettä. Tämä heikentää kuusten elinvoimaa, mikä voi koitua kuustenkohtaloksi poikkeuksellisen kuivuuden aikaan kuten kesällä 2018.

Juurikääpä on Suomea selvästi yleisempi Etelä-Ruotsin Keski-Euroopan kuusikoissa, joissa kirjanpainajatuhoja on ollut runsaasti.

Kuusikot nurin viisikymppisinä

Örlander on työskennellyt metsänhoidon professorina Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU). Nykyisin hän toimii Etelä-Ruotsin metsänomistajien metsäyhtiö Södran neuvonantajana.

Hänen mukaansa kirjanpainajille alttiiden päätehakkuukuusikoiden määrä kasvaa Ruotsissa edelleen, koska takavuosina kuusta viljeltiin runsaasti.

Örlander suosittaa kuusikoiden kiertoaikojen merkittävää lyhentämistä riskialueilla.

”Nykyisin Etelä-Ruotsin kuusikot päätehakataan keskimäärin 85-vuotiaina. Vallitsevan kirjanpainariskin aikana paras uudistamisikä olisi 60 vuotta, ja jos riski ilmastonmuutoksen vuoksi pahenee, kiertoajat tulisi lyhentää reiluun 50 vuoteen.”

Tuulenkaadot tarkoin talteen

Pitkän linjan metsänhoidon professorilla on toinenkin käytännönläheinen neuvo kirjanpainajien kurissa pitämiseen.

”Pituudeltaan yli 20-metrisiä, kuusivaltaisia metsiä ei pitäisi harventaa ollenkaan.”

Näin siksi, että todennäköisimmin kirjanpainajat iskevät kuusiin, joiden runko on pitkälti latvaan asti paljaana. Lähelle tyveä ulottuva oksisto tai lähipuiden tuottama varjostus parantavat kuusten mahdollisuuksia selvitä. Samasta syystä etelään avautuvat aukkojen reunat ovat herkkiä kirjanpainajan tuhoille.

Tuulenkaatojen korjuuta hän tehostaisi.

”Kirjanpainajan tuhojen kurissa pitämiseksi 95 prosenttia kaatuneista puista pitäisi kyetä korjaamaan viipymättä.”

Koivusekoituksen vaikutus epäselvä

Viime vuosina nuoriin kuusikoihin on pyritty jättämään mahdollisuuksien mukaan lehtipuustoa, lähinnä koivua. Yleisen uskomuksen mukaan koivusekoitus toisi kuusivaltaiselle metsälle suojaa kirjanpainajalta. Tältä osin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

”Ruotsissa muutama vuosi tehdyn väitöskirjatutkimuksen mukaan enintään 25 prosentin koivusekoitus jopa lisäsi kirjanpainatuhojen riskiä. Toisaalta meillä on myös tutkimuksia, joiden mukaan hieman suurempi koivun osuus olisi vähentänyt riskiä”, Örlander sanoo.

”Syyksi on esitetty sitä, että kirjanpainajien erittämän houkutusferomonin teho kasvaisi, jos isäntäpuuksi kelpaamattoman koivun tuoksu karkottaa tuholaiset kohti kuusia. Kyse on kuitenkin vain yhdestä tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu, joten vielä ei ehkä kannata tehdä johtopäätöksiä”, selventää Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja.

Örlanderin mukaan koivut voisi olla paras kasvattaa pieninä metsiköinä kuusimetsien seassa, ei yksittäisinä sekapuina.

Ruotsin hakkuista kymmenes tuhopuuta

Vuonna 2018 kuivuudesta alkunsa saanut kirjanpainajaepidemia on keskittynyt maan eteläisiin osiin Tukholmasta etelään.

Viime ja tänä vuonna kirjanpainajien lasketaan tappaneen kuusia kahdeksan miljoonaa kuutiota. Ruotsin vuotuisesta hakkuumäärästä se on kymmenisen prosenttia. Etelä-Ruotsissa tuhopuun osuus on 15–20 prosenttia hakkuumääristä.

Ruotsin metsien kokonaiskasvu on samaa luokkaa kuin Suomessa, siis noin 100 miljoonaa kuutiometriä.

Keski-Euroopassa kirjanpainajat ovat tuhonneet eniten kuusia Saksassa, jossa kirjanpainajat tuhosivat viime vuonna kuusia noin 70 miljoonaa kuutiometriä ja edellisenä vuonna reilut 60 miljoonaa kuutiota. Määrä on hieman pienempi kuin maan keskimääräinen vuotuinen hakkuumäärä.

Puolet Saksan kuusikoista riskiryhmää

Saksan metsien kasvu on noin 120 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Maan metsien puuvaranto on suomalaisittain käsittämättömän korkea, keskimäärin hehtaarilla on 336 kuutiota puuta ja saksalaispuiden keski-ikä on 77 vuotta.

Noin 40 prosenttia Saksan metsistä on kuusivaltaisia. Kuusikoista noin puolet on yli 60 vuotiaita, siis Örlanderin määritelmän mukaisesti kirjanpainajien riskiryhmään kuuluvaa. Kuusikot uudistetaan keskimäärin reilusti yli satavuotiaina. Iäkkäimmät kuusikot ovat osoittautuneet herkimmiksi kirjanpainajatuhoille.

Tshekin tasavallassa kirjanpainajat tappoivat viime vuonna 37 miljoonaa kuutiometriä kuusta, määrä on vuotuista kasvua ja hakkuita suurempi.

Itävallassa kirjanpainajatuhoja on ollut 3–4 miljoonaa kuutiota vuodessa, eikä epidemia on ole parin viimeisimmän vuoden aikana yltynyt kuten naapurimaissa. Göran Örlander ei ota kantaa, onko tämä Itävallan tehokkaan metsänhoidon ansiota.

Keski-Euroopan kirjanpainajatilannetta Ruotsin metsäteollisuuden kirjanpainajaseminaarissa esitteli varatoimitusjohtaja Rocky Goodnow yhdysvaltalaisesta Forest Economic Advisors yhtiöstä.

Keski-Euroopan kirjanpainajatuhot 2017-2020,
miljoonaa kuutiota
Maa 2017 2018 2019 2020
Saksa 6 11,3 62,2 72,5
Itävalta 3,3 4,4 4,3 3,3
Tshekki 2,5 23,3 28 37,5
Eurooppa, yht 11,5 49,1 110,2
Lähde Forest Economic Advisors, 2021

 

Kommentit (4)

  1. Mitä lajia nämä kirjanpainajan vaivaamat kuusikot ovat, samaa kuin Suomessa ja Ruotissa?

  2. ihan samaa kuusta kuin meillä. Muihin havupuihin se ei iske.

  3. Muistan nähneeni juttua, että Saksassa pahoilla kirjanpainaja-alueilla olisi jo männytkin kirjanpainajien armoilla. Ei ole mitään tieteellistä julkaisua antaa, jos Mikko ehtii etsiä, niin mielelläni tutustun itsekin 😉

  4. Kyselin asiaa suomalaistutkijoilta. Heidän näkemyksensä mukaan kuusta tuhoava kirjanpainajalaji voi ylitiheän kannan alueella hakeutua myös mäntyihin, mutta tuhoja ne eivät tutkijoiden arvioiden mukaan männyille pystyisi aiheuttamaan. Viitettä mihinkään tutkimuksiin heilläkään ei ollut antaa.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat