”Jaksollinen kasvatus kannattaa Etelä-Suomen kuusikoissa”

Professori Tahvonen: Metsikön alkutilanteella on oleellinen merkitys sille, mikä on taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä.

Metsätalouden taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta ei ole olemassayhtä parasta metsänkasvatusmenetelmää, kertoo tuore kannattavuuskatsaus. Kuvan kuusikkoon on tehty varovainen poimintahakkuu, jolla tähdätään hitaaseen siirtymään kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta. (Kuva: Valtteri Skyttä) (Kuvaaja: Valtteri Skyttä)

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on helpointa aloittaa metsässä, jossa on jo valmiiksi isoja puita ja taimia eli eri-ikäisrakenteisuutta. Metsikön alkutila on myös keskeinen tekijä, kun verrataan jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, kertoo Helsingin yliopiston professori Olli Tahvonen.

”Tässä usein sotketaan asioita. Moni ajattelee alkutilanteeksi metsikön, jossa alikasvosta ei ole ollenkaan ja sanoo sen perusteella, että jatkuvapeitteinen ei voi olla kannattavaa.”

Totta on, että jos esimerkiksi tasaikäistä kuusikkoa on harvennettu alaharvennuksin ja alikasvosta eli taimia ei ole, taloudellinen optimointi tarjoaa kannattavimmaksi vaihtoehdoksi jaksolliseen kasvatukseen kuuluvaa päätehakkuuta. Jos alikasvosta sen sijaan on, metsä on eri-ikäisrakenteinen ja puulajeja useita, kannattavuusoptimointi voi antaa ykkösvaihtoehdoksi jatkuvapeitteisen käsittelyn.

Uudistamisinvestointi saatava katettua

Tahvonen on tänä syksynä koonnut yhteen katsauksen jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen taloudellisesta tutkimuksesta. Tutkimus ei tue julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä, joiden mukaan metsänkasvatusmenetelmistä (jatkuva tai jaksollinen) toinen olisi aina kannattavampaa tai että toinen ei kannata koskaan.

”En pysty tutkimuksiin vedoten sanomaan, että toinen olisi kategorisesti kannattavampi kuin toinen”, Tahvonen sanoo.

Tahvosen mukaan kannattavuusero jatkuvapeitteisen ja jaksollisen kasvatuksen välillä riippuu muun muassa puulajista, kasvupaikasta, korosta ja puunhinnoista. Oleellinen erottava tekijä ovat myös kustannukset.

Jatkuva kasvatus perustuu puuston ilmaiseen, luontaiseen uudistumiseen. Jaksollinen kasvatus edellyttää avohakkuun jälkeen alkuinvestointia eli maanmuokkausta, taimien istutusta tai siementen kylvöä ja taimikonhoitoa.

”Metsänuudistamisinvestoinnista pitää saada rahat takaisin korkoineen. Jos korko on korkea ja investointikustannukset isot, on vaikea kilpailla ilmaisen luontaisen uudistumisen kanssa”, Tahvonen kertoo.

Toisaalta metsän ilmaisen luontaisen uudistumisen on onnistuttava tuottamaan riittävästi taimia. Tahvosen mukaan luontaisen taimettumisen satunnaisvaihtelu sisältyy kannattavuuden laskentamalleihin.

”Optimiratkaisut nojaavat malleihin, jotka ovat linjassa sen kanssa, miten taimia on käytännön tutkimuskokeissa syntynyt.”

Rehevä kasvupaikka suosii jaksollista

Tahvosen kannattavuuskatsaus sisältää jatkuvan kasvatuksen osalta yläharvennettavat eli poimintahakattavat metsät. Mukana ei ole esimerkiksi pienaukkohakkuita.

Rehevä kasvupaikka näyttää suosivan jaksollista kasvatusta, sillä se on kannattavampi valinta kuusikoissa, joissa kasvu on voimakasta ja nopeaa.

”Etelä-Suomen rehevimmillä kasvupaikoilla jaksollinen voi olla kuusikoissa kannattavampaa. Keski-Suomessa MT-kasvupaikalla jatkuvapeitteinen taas näyttää kuusikoissa kilpailukykyiseltä.”

Tahvosen mukaan optimointimalleissa ei ole toistaiseksi pystytty huomioimaan korjuuvaurioiden, tyvilahon tai jalostettujen taimien merkitystä eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuseroille. Näiden tekijöiden vaikutuksista kasvatustapojen kannattavuuteen tarvitaan lisää tutkimusta.

Yläharvennus kannattavinta

Tahvosen mukaan taloudellinen optimointi ei tue nykyistä alaharvennusten suurta suosiota metsien harvennushakkuissa. Yläharvennus on taloudellisesti kannattavin menetelmä molemmissa metsänkasvatusmenetelmissä.

”Suhteellinen arvokasvu alkaa aleta, kun puut ovat isoja. Niissä on kiinni paljon pääomaa, joka ei prosentuaalisesti juurikaan enää kasva. Puut kannattaa kaataa. Kun isot poistetaan, pienten jäljelle jääneiden puiden kasvu kiihtyy, kun ne saavat lisää kasvutilaa”, Tahvonen kertoo.

Tahvosen mukaan eri metsänkasvatustapojen kannattavuudesta kertovat laskentamenetelmät ovat kehittyneet muun muassa uusien koneoppimismenetelmien myötä. Mallit antavat nyt entistä realistisemman kuvan metsänkäsittelyn taloudellisesta optimoinnista.

Jatkuva ja jaksollinen

  • Jatkuvassa kasvatuksessa metsään ei tehdä suuria aukkoja, metsä uudistuu luontaisesti siemenistä ja puusto on eri-ikäistä ja monenkokoista.
  • Jaksollisessa kasvatuksessa metsää kasvatetaan tasaikäisenä ja tasarakenteisena uudistamisvaiheeseen, joka toteutetaan yleisimmin avohakkuuna, maanmuokkauksena ja taimien istutuksena tai siementen kylvönä.
  • Jaksollinen kasvatus on tällä hetkellä Suomessa selkeä valtamenetelmä.
  • Molempia menetelmiä voidaan käyttää samalla metsätilalla eri metsiköissä.

Kommentit (4)

  1. Siis optimointimalli, joka ei perustu kenttäkokeisiin ja josta puuttuu kaikkien riskitekijöiden huomioonottaminen!!!!
    Taitaa aika pian noiden kuusten kasvuvoima ollut mennyttä. Niin tiheältä metsä näyttää ja kuuset karsiintuneilta.

  2. Tämä on sitä ” Loistavia tuloksia vähällä vaivalla”- metsänhoitoa.
    Nyt sitä perustellaan uudistuskustannuksilla jotka ovat olleet itsestään selvyys, koska nopeuttavat ja varmistavat uuden metsän nousemisen tasaisesti. Käytännön tutkimukset estetään esim. Suomussalmella valtion maalla, koska paljastuisi että kyseessä on höpöhöpö- kasvatus ! Koekaniinit ovat siellä sun täällä ilman tieteellistä tutkimusta.

  3. Tuossa kuvan puhtaassa kuusikossa siirtymä tulee tosiaan olemaan tosi hidas, sillä tuohon ei tule ikinä taimia luonnostaan.

  4. jpjulku

    Kuvan kuusikko huonoin mahdollinen esimerkki jatkuvaan kasvatukseen!

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut