Ladataan...
”Jos metsää ei hoida, siitä tulee rääseikkö”
Jukka Valkaman Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan lämmitystä tai puukauppoja varten.
Tilaajille
Jukka Valkaman Ilmajoella sijaitsevasta metsästä löytyy hakattavaa aina, kun puuta tarvitaan lämmitystä tai puukauppoja varten.
Metsänomistus
Kuvan metsikö on hyvän terveyden ja kannattavan kasvun kannalta aivan liian tiheä. Juurikääpä on näin toimien suurelta osin itse aiheutettua.
Tilalla otetaan polttoranka tarkasti ja taloudellisesti talteen, mutta oikeassa tiheydessä (tukkimetsän kasvatus 400 r/ha) tukin kasvuosuus ja siis kasvatuksen kannattavuus olisi aivan toista luokkaa kun kuvan mukaisessa ylitiheydessä.
Valitettavasti tämä osaamattomuus on lähes jokaisessa kasvatusmetsässä Suomessa.
”Metsästä tulee puuta suunnilleen yhtä paljon riippumatta siitä, hoitaako sitä vai ei.”
Tämähän ei todellakaan pidä paikkaansa.
Hyvään hoitoon itse lasken
kosteikkojen ojituksesta huolehtimisen,
rotutaimien käytön,
uudistuksen suurilla eli 400-500 l mättäillä,
taimikonhoidon aina ajallaan,
ylitiheyden eliminoinnin eli puiden kasvusta ja latvusten
voimakkuudesta huolehtimisen,
väljennykset suosien parhaiten kasvavia valtapuita joille tarpeeksi tilaa, boorin tarpeen määrittämisen analyysien perusteella
tarpeelliset boorilannoitukset,
tuhojen torjumisen monikohtaisella tarkalla ohjelmalla.
lannoittamisen hyväkasvuisessa päätekasvatusvaiheessa
Näin toimien kasvu on 2-3 kertainen hoitamattomaan metsään verraten.
Kuvan näkymänä on reheväravinteinen maapohja. Kun kuvaan tulee ”paksuutta”, puuseinämää riittää. Sen ei pidä kuitenkaan antaa hämätä niin, että metsä olisi muka umpitiheää.
Kuten mo toteaa, vihrenä latvuston osuudesta on huolehdittava ja se tarkoittaa täystiheyden ylläpitämistä koko kierto-ajan siten, että kasvu/lihomistilaa kuitenkin aina riittää.Siten kasvupotentiaali jakaantuu riittävään runkomäärään ja mahdolliset tuhotkin minimoituvat.
Ei puusto kasva määräänsä enempää, ja tappiota alkaakin tulla runkoluvun vajauksesta.
Valitettavasti Mehtäukko olet väärässä.
Ylitiheys aiheuttaa väistämättä: stressaa puita, aiheutaa kasvun ja järeytymisen hidastumista, myyntitulojen laskua ja metsätuhojen lisääntymistä.
”…vihreän latvuston osuudesta on huolehdittava ja se tarkoittaa täystiheyden ylläpitämistä koko kierto-ajan siten, että kasvu/lihomistilaa kuitenkin aina riittää…” kirjoitin.
Millä perusteella tuo on väärä?!
Kyllähän suhteettoman harvassa kasvatetut oksapöheikköiset rungot ovat lumi-ja tuulituhojen herkkua ja vajaatuottoisuus varmistettu.
Olen artikkelin metsänomistajan kanssa samaa mieltä, että on ekoteko ottaa energiaksi käypä puu polttopuuksi.
En tiennytkään, että kolmen tukin ja latvan energia-arvo poltettuna vastaa sataa polttoöljylitraa! Tämä tulisi saattaa laajalti julkiseen tietoon.
Mielestäni metsiin jää puuainesta aivan tarpeeksi lahoamaan ilman tekopökkelöitäkin, mitkä ovat pois metsänomistajan tuloista.
Oli oikein näkemyksiä avartava metsänomistajan haastattelu. Työniloa pohjalaisiin metsiin edelleen!