Ladataan...
”Kun menee hyvin, menee paremmin kuin etelässä”
Kasvumallit eivät pysy perässä Lapin taimikoissa, sanoo Martti Varmola. Hän on seurannut pohjoisen metsän kiihtyvää kasvua tutkijana ja metsänomistajana. Juttu on elokuulta 2019.
Tilaajille
Hyvä Martti ja Valtteri! Hienoa on seurata aurattujen maiden metsien kehitystä; kuvan männikössäkään ei näy jälkeäkään aurasta. Hienoa on ollut myös seurata Valtterin kehitystä metsätoimittajana! (Enkä voi olla tähänkin laittamatta ihmetystäni siitä, että Metsähallitus lähtee valtavilla aloilla räpeltelemään jatkuvan kasvatuksen kanssa. Luke tutkii, MH:n hypyistä on oudoille laduille on näyttöä ihan yllin kyllin, niissä eivät ole rikastuneet kuin juristit.)
Ei tuo Lapin metsienkasvu ihan uhkaksi ole noussut, jos verrataan Etelän kasvuun. Kolmessakymmenessä vuodessa männikkö on kasvanut hehtaarille viisikymmentä kuutiota.
Jeessi on Harjavallassa kasvatellut keskimäärin yli 20 kiintoa hehtaarille – joka vuosi.
Hänellä kasvatusmetodina on Jatkuva harsintahakkuu ja ylispuiden poisto : 2000 – 3000 kiintoa joka vuosi, ja puupääoma vain lisääntyy.
Jutun perusteella nyt taitavien kasvattajien kannattaa ostaa metsää Lapista.
Harsinta hakkuulla eli jatkuvan kasvatuksen metodilla Suomen ja Ruotsin metsän pantiin surkeaan kuntoo 1800 luvun alusta 1950-luvulle mentäessä.
Kun valta- ja lisävaltapuut on hakattu, seuraavien tukkien saamista sitten saakin odotella vuosikymmeniä.
Myös meidän eli sahalan kartanon metsät pilattiin näin aikoinaan 1800-luvulla. Mutta sielä on noustu jo ajat sitten ja nyt kun homma on opettu, kasvu on 2 x suurempi kuin 40 v sitten.
Jutun kuvan männikön latvusto on jo pilattu liikatiheydellä päätellen onnettomasta vihreiden oksien määrästä. Ei tutkijakaan näytä osaavan.