Raivaten etumatkaa

Kun mättään suoja loppuu, varhaisperkaus auttaa kuusentainta kirimään lehtipuiden edelle.

(Kuvaaja: Tiia Puukila)

Metrin mittainen kuusentaimi kurkottaa kohti taivasta. Samalla mättäällä sen kanssa kilpailevat tasaväkisinä siemensyntyiset koivuntaimet.

Viisi vuotta sitten mätästettyyn maahan istutettu kuusentaimi sai kasvaa rauhassa ensimmäiset pari vuotta, kunnes mättään kivennäismaapinta sammaloitui. Sammalkerros loi ihanteelliset olot koivunsiemenille, ja ne itivät. Nyt siemensyntyinen koivikko on kirinyt kuusentaimen kiinni kasvussa.

Mättään ulkopuolella muutama kantovesasta kasvanut koivu on venähtänyt jo kolmimetriseksi. Ne valtaavat pikkuhiljaa latvuskerrosta. Kuusentaimen latva erottuu kuitenkin vielä hyvin, ja kuusi kasvaa. On varhaisperkauksen aika.

”Varhaisperkauksen idea on, että sillä pidetään yllä hyvää varhaiskehitystä. Se tehdään niin varhain, ettei kuusen kasvu vielä ole taantunut”, erikoistutkija Jari Miina Luonnonvarakeskuksesta selventää.

Ajallaan tehdyn varhaisperkauksen seurauksena kuusentaimen kasvu kiihtyy välittömästi. Ensimmäiset kaksi kolme vuotta perkauksen jälkeen kuusentaimi kasvaa 20–30 prosenttia rivakammin kuin perkaamattomassa taimikossa, ja kasvu jatkuu kasvupyrähdyksen jälkeen noin 20 prosenttia perkaamatonta taimikkoa parempana.

Juuristokilpailu pahin

Maanpinnan alapuolellakin kamppaillaan. Pari ensimmäistä vuotta kuusentaimi saa varttua ja hyödyntää mättään ravinteita itsekseen, kunnes samoille apajille änkeytyvät muiden puulajien juuret ja kuusen omat juuret kasvavat mättään ulkopuolelle.

Taimivaiheessa kilpailu juuristossa on jopa kovempaa kuin latvuskerroksessa, eikä raivaus sitä poista. Vaikka sahamies katkaisee maanpäälliset versot, lehtipuut pitävät kannon juuriston elossa vesomalla. Yhteen kantoon kehittyy noin kymmenen vesaa, joista elossa viiden vuoden kuluttua on pari kolme. Loput kuolevat varjostukseen.

Kantoihin syntyneet vesat kasvavat siemensyntyisiä koivuja rivakammin, ja vielä nopeammin kasvavat kantovesoista vesoneet uudet kantovesat. Kantovesan nopea kasvu periytyy.

Viiden vuoden kuluttua varhais-perkauksesta kuusentaimi on kasvanut kolmi-nelimetriseksi. Siemensyntyiset koivut ovat noin metrin kuusta pidempiä. Mättään ulkopuolella olevat kantovesoista uudelleen vesoneet vesat ovat ehtineet jo viisimetrisiksi. Kuusentaimen latva ei kuitenkaan ole vielä hukkunut lehtipuuvesakon sekaan. On varsinaisen taimikonhoidon aika.

Elpyminen vie aikaa

Jos raivaaja ei muista käydä varhaisperkaamassa taimikkoa, kuusi jää kilpailevan lehtipuuston saartamaksi. Jotta taimi saa kaiken irti alhaisemmasta säteilytasosta, se vaihtaa neulasensa varjoneulasiksi. Vähempään valoon sopeutunut neulaskerta ei yhteytä yhtä tehokkaasti, joten kasvu hidastuu.

Läpimitan kasvu pienenee perkaamattomassa taimikossa noin 20 prosenttia ja pituuskasvu keskimäärin kymmenen prosenttia. Kuusesta kasvaa pitkä ja hontelo. Oksisto harsuuntuu ja alaoksat, jotka eivät saa riittävästi valoa, kuolevat.

Lisäksi lehtipuut heiluvat tuulessa kuin ohuet raipat ja piiskaavat kuusen latvaa. Latvasta häviävät neulaset, latvasilmu särkyy, latva kuivaa ja lopulta sivuoksat ottavat latvan paikan.

”Jos puu säilyy hengissä, sen laatu kärsii. Kun latvan vaihto on kahden kolmen metrin korkeudella, se tulee tyvitukkiin”, Miina muistuttaa.

Kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta perkaamattomassa taimikossa varttunut kuusentaimi on hieman alle kolmimetrinen. Lehtipuusto on vallannut latvuskerroksen. Siemensyntyiset koivut ovat ehtineet nelimetrisiksi. Kantovesasta alkunsa saaneiden koivujen latvat puolestaan huitelevat jo kuuden metrin korkeudessa.

”Jos taimi vapautetaan tällaisesta tilasta, se ei pysty hyödyntämään lisääntynyttä säteilyä ja neulasiin tulee mekaanisia vaurioita”, Miina kertoo.

Pahimmillaan varjoon tottuneet neulaset ruskettuvat täysin. Kuusentaimi kasvattaa säilyneistä silmuista seuraavana kesänä ensimmäisen täyteen valoon sopeutuneen vuosikerran ja elpyy pikkuhiljaa, kunnes kaikki neulaskerrat on uusittu.

Tänä aikana lehtipuuvesakko voi ottaa kuusentaimen uudelleen kiinni, ja taimikonhoito on edessä vielä kertaalleen. Oikea-aikainen, kaksivaiheinen taimikonhoito olisi tuottanut paremman tuloksen.

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat