Kuusen ensimmäinen vuosikymmen

Metsälehti Makasiinin uudessa juttusarjassa seurataan vuosi­kymmenittäin keski­suomalaisen kuusen varttumista taimesta 80-vuotiaaksi tukki­puuksi. Aloitamme ensimmäisistä vuosista.

Kaivinkoneella tehty mätäs tarjoaa kuusentaimelle otolliset olosuhteet ponnostaa kasvuun. (Kuva: Sami Karppinen)

Tulevana kesänä Suomen metsiin syntyy lukematon määrä uusia kuusen taimia. Toissa vuoden lämmin kevät ja viime kesän otolliset olosuhteet takaavat kuuselle erinomaisen siemensadon Etelä- ja Keski-Suomeen. Kuusi varistaa siemenet maahan pääasiassa maaliskuulta kesäkuuhun ulottuvalla jaksolla.

Samaisesta käpysadosta alkunsa saa kotimaisilla taimitarhoilla tänä keväänä noin sata miljoonaa kuusen tainta. Taimitarhojen käyttämät siemenet on kerätty pääasiassa siemenviljelyksiltä. Näistä jalostetuista siemenistä syntyvät puut kasvavat todennäköisesti keskimäärin luonnon olosuhteissa syntyneitä lajitovereitaan paremmin ja ovat ominaisuuksiltaan laadukkaampia.

Jos olosuhteet metsässä ovat otolliset, luontoon varissut kuusen siemen itää alkukesästä, ja siitä kasvaa nopeasti hento sirkkataimi.

Talvet vaarallisia

Läheiselle uudistusalalle sen sijaan toimitetaan taimitarhalta 22 sentin pituinen kuusen taimi, joka on elänyt jo reilun vuoden. Uudistusalalla ihminen istuttaa taimen, josta on maksanut kaksikymmentä senttiä, tarkkaan valittuun paikkaan. Kaivinkoneen tekemän mättään laella, ympäristöään korkeammalla ja kivennäismaan ympäröimänä, taimella on hyvät edellytykset ponnistaa kasvuun. Mätäs suojaa puuta kilpailevaa kasvillisuutta, tukkimiehentäitä sekä hieman hallaakin vastaan.

Istutettu taimi venyy ensimmäisenä kesänä pituutta lisää 10–30 senttiä. Taimelle pituutta tärkeämpi ominaisuus on kuitenkin tyviläpimitta, joka kertoo juuriston koosta. Vettä ja ravinteita puussa kuljettavat kuljetusjuuret ja niitä maasta ottavat ohut- eli hienojuuret erottuvat jo aivan pienillä taimilla. Hienojuuria syntyy ja kuolee nopeasti, niiden elinikä on alle kaksi vuotta.

Ensimmäiset talvet voivat olla istutetulle kuuselle vaarallisia. Hyvinä myyrävuosina jyrsijät voivat saada mittavia tuhoja aikaiseksi järsimällä kuusen kuorta, jolloin puu voi kuolla. Lumettomat talvet yhdistettynä hetkellisiin pakkaspiikkeihin voivat olla riski taimelle. Niin ikään kevätahava voi koitua kuusen kohtaloksi. Kun kevätaurinko sulattaa puuaineksen ja puu alkaa yhteyttää, mutta juuristo ja maa ovat vielä jäässä, taimi kuivuu.

Kymmenvuotias kuusi on noin kolme metriä pitkä. (Piirros: Juha Eloranta)

Apu tarpeen viidentenä kesänä

Toisena kesänä uudistusalalle alkaa nousta lehtipuustoa, joka kilpailee menestyksekkäästi pituuskasvussa kuusen kanssa. Viidentenä kesänä kuusi kaipaa jo ihmisen apua. Lehtipuuvesakko yltää kahden kolmen metrin korkeuteen, kun kuusi on reilun metrin mittainen.

Kesäkuisena lauantaina vesakko lakoaa kuusen ympäriltä raivaussahan säestämänä. Jo samana kesänä lisääntynyt valo ja vähentynyt kilpailu vierustovereiden kanssa saa kuusen yhteyttämään entistä kiivaammin.

Taimikonhoidon jälkeen myös juurille on tarjolla enemmän vettä ja ravinteita.

Kuusella on nyt elämä mallillaan. Varhaisvaiheen pahimmat karikot on sivuutettu onnistuneesti ja kasvu on kiihtymään päin. Oikeastaan vain ankara halla, jollaisia osuu kohdalle muutama kerran vuosikymmenessä, pystyy pilaamaan kuusen kasvukauden.

Kun kuusi saavuttaa kymmenen vuoden iän, se on pituudeltaan kolmen metrin mittainen ja rinnankorkeusläpimitaltaan neljän sentin paksuinen.

Vaikka kuusi on ohittanut menestyksensä kannalta kenties tärkeimmät ikävuotensa, on sen taloudellinen arvo edelleen varsin vaatimaton, paitsi jos se sattuu päätymään joulukuuseksi.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2020

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Blogit ja Kolumnit

Kuvat