Kylmä kevät voi lisätä syysistutuksia

Metsänviljelykausi pääsi koleiden säiden takia käyntiin etelässä myöhään. Nyt pitää jo kiirettä.

Istutustyöt ovat parhaillaan täydessä vauhdissa muun muassa Pieksämäellä, kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen. (Kuvaaja: Petteri Kivimäki)

Taimien istutuksiin käytettävät pottiputket loksuvat tällä hetkellä kiivaasti Etelä- ja Keski-Suomen hakkuuaukoilla. Kevään ja alkukesän istutuskausi jää kylmien säiden vuoksi normaalia lyhyemmäksi, joten etenkin suuria taimimääriä istuttavat metsurit painavat pitkää päivää.

”Viime vuonna istutukset alkoivat vauhdilla vapun jälkeen, nyt työt saatiin pyörimään täysillä toukokuun puolivälissä” kertoo Metsä Groupin operaatioesimies Otto Rinkinen Pieksämäeltä.

Viime vuosi oli hakkuiden suhteen ennätysvilkas, niinpä istutettavia ja kylvettäviä uudistusaloja on monin paikoin runsaasti.

”Pakastetaimet on istutettava kesäkuun puoliväliin mennessä, joten kiivas sesonki on päällä”, sanoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko.

Istutusvalmistelut ovat tärkeät.

”Pakastetut taimet oikeaan aikaan sulamaan, ja paakkuja kastellaan, kunnes taimet saadaan maahan.”

Pohjois-Karjalasta Ouluun ulottuvan linjan pohjoispuolella metsänviljelykauden aloitus on ollut pitkälti haaveiden tasolla, vaikka kalenteri näyttää kohta jo kesäkuuta.

”Osa istutuksista saattaa siirtyä syysistutuksiksi, koska alku viivästyy näin paljon. Konekylvöjen aloitus viivästyy myös”, kertoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen.

Meriläisen mukaan kiivaimman istutuskauden painottuminen kesäkuulle lisää taimien kuivumisriskiä etenkin, jos sää lämpenee helteiseksi.

”Taimien kastelusta huolehtiminen on silloin erityisen tärkeää.”

Kasvu voi jäädä heikoksi

Vaikka kevät on ollut myöhässä koko maassa, äärimmäisin tilanne on ollut paksujen lumihankien keskellä Lapissa. Pelkästään lumien lähteminen ei riitä, vaan roudankin pitää sulaa ennen kuin istutukset ja kylvöt alkavat, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen.

Rovaniemellä työskentelevä Jalkanen kertoo, että männyn kasvu alkaa alueella aikaisimmillaan huhtikuun lopulla, mutta nyt puiden kasvusta ei ollut vielä toukokuun puolivälissä mitään merkkejä.

Tämä voi näkyä runkojen paksuudessa kesän lopulla.

”Aktiivinen kausi, kun puut kasvavat paksuutta, jää tänä vuonna lyhyemmäksi.”

Lämmin kesä voi vielä paikata viivästynyttä kasvun aloitusta, mutta toisaalta puiden kasvukunto voi olla vajavainen märän viime kesän seurauksena. Jalkanen epäilee myös, että paksun ja kostean lumikerroksen keskellä puustoon on saattanut syntyä runsaasti talvihomeen aiheuttamia neulasvaurioita.

”Talvihome on voinut aiheuttaa merkittävää tuhoa pienissä, hankien peittoon jääneissä taimikoissa. Metsänomistajien kannattaa lumien sulettua tarkistaa etenkin alle metrinmittaiset mäntytaimikot.”

Yöpakkaset auttoivat kelirikossa

Metsä Groupin Pasi Arkon mukaan pitkään jatkuneilla kylmillä kevätsäillä oli toisaalta hyvät puolensa.

”Teiden kelirikkoajasta selvittiin hyvin, koska yöpakkaset jatkuivat pitkään. Se oli hakkuiden ja puunkuljetusten kannalta hyvä asia.”

Positiivista on ollut myös se, että talvikaudella kaadetut tukkipuut ovat säilyneet kylmissä olosuhteissa hyvälaatuisina.

”Esimerkiksi tikaskuoriaiset eivät ole päässeet nakertamaan kuusipuutavaraa”, Arkko sanoo.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 4/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito