Kyllä siinä on oltava susien siirtelystä kyse, kun oikein Skodalla ajelevat.”
Jotakin tämänsuuntaista on ajatellut Keski-Suomessa asuva ihmislapsi, kun hän näki Luonnonvarakeskuksen (Luke) vihreän auton liikkumassa lokakuun lopussa Keuruulla ja Mäntässä.
Sana susia siirtelevistä tutkijoista lähti kiertämään, ja kohu oli valmis. Paitsi että Luke ei siirtele susia. Ja vihreällä Skodalla ajelivat metsäntutkijat, jotka mittasivat, miten vesakontorjunta-aineeksi suunniteltu purppuranahakkasieni toimii taimikoissa.
”Olimme kuulemma ajaneet karkuun. Ainut ihminen, jonka näimme, oli yksi hirvenmetsästäjä passissa. Kysyimme häneltä, mitkä hänen ampumalinjansa olivat”, kertoo otsikoihin päätyneen susikohun keskelle tempaistu Luken metsäntutkija Tiina Laine.
”Meillä oli onkivapa, jolla mittasimme koealoja ja puiden pituuksia. Se oli yhdistetty antenniksi, jolla epäiltiin otettavan yhteyksiä pantasusiiin.”
Onkivapa on yleisesti käytetty mittausapuväline muun muassa taimikon raivauksissa.
Purppuranahakka kaipaa levityskeinoa
Tapaus osoittaa, kuinka älyttömäksi susikannasta käytävä keskustelu on karannut. Luken mukaan siirtelyhuhut ovat toistuvia. Suurpetoja ei ole siirrelty Suomessa sitten 80- ja -90-lukujen, jolloin siirrettiin Helsingin Sanomien mukaan ahmoja, ilveksiä ja karhuja.
Laineen mukaan salaliittoteoriat eivät ole naurun asia.
”Luken susitutkijoita on uhkailtu ja autoja vahingoitettu.”
Hän uskoo kuitenkin siihen, että metsässä tehtävistä tutkimuksista pitää kertoa mahdollisimman avoimesti.
”Olisin kyllä kertonut kysyjille, mitä olimme tekemässä.”
Mitä Laine sitten teki metsässä sen sijaan, että siirteli susia? Tutkijat olivat mittaamassa lisätietoa siitä, vähentääkö purppuranahakkasieni taimikon raivaustarvetta, vaikka torjunta-aineen levitys ei ole onnistunut toivotulla tavalla.
Tutkimuksissa tehokkaaksi torjunta-aineeksi todetun nahakan käyttö ei ole yleistynyt, sillä sieniaineen levittämiseen ei ole käyttölupaa eikä käytännön menetelmää. Raivaussahatyön yhteydessä lisäongelmana on torjunta-ainetankin paino.
”Vaikka aine ei täysin tappaisikaan kantoja, se näyttää hidastavan lehtipuiden kasvua. Siihen olimme hakemassa vahvistusta Mäntän ja Keuruun kohteilla.”
Julkaistu kokonaisuudesaan Metsälehdessä 21/2019
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.