Viime vuoden alussa voimaan astuneeseen metsätalouden määräaikaiseen tukijärjestelmään (metka) esitetään jo muutoksia.
Yksi metsänomistajia konkreettisimmin koskevista muutoksista olisi, että nuoren metsän hoidon tuki porrastettaisiin sen mukaan, kuinka paljon metsään jätetään lehtipuuta. Jos kohteelle jätettäisiin keskimääräistä enemmän lehtipuuta, saisi tukea 200 euroa hehtaarille. Muussa tapauksessa tuki olisi 180 euroa hehtaarilta.
Onko nykyisissä tukiehdoissa valuvika, kun siihen esitetään jo nyt muutoksia lehtipuuston lisäämiseksi?
”En ole kuullut kenenkään esittävän väitettä, että tuettaville kohteille jätettäisiin liian vähän lehtipuustoa. Kun verrataan Suomen metsäkeskuksen taimikon ja nuoren metsän hoitotukea koskevien tarkastusten tuloksia VMI-tietoon, havaitaan, että tuettujen kohteiden lehtipuuosuus vastaa keskimääräistä lehtipuuosuutta”, kertoo metsäneuvos Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Nykyisin reilu viidennes lehtipuuta
Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hoidetuissa taimikoissa lehtipuuston osuus on kuivahkolla kankaalla tai sitä karummilla kasvupaikoilla 17 prosenttia ja tuoreella kankaalla tai sitä rehevämmillä kasvupaikoilla 33 prosenttia runkoluvusta.
Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella lehtipuuosuus nuoren metsän hoidon tukea saaneilla kohteilla osuu samaan haarukkaan. Se on ollut 2020-luvulla 20–25 prosenttia.
Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta ei tässä vaiheessa osaa sanoa, kuinka paljon enemmän lehtipuuta pitäisi korkeamman tuen saadakseen jättää.
”Parin prosenttiyksikön lisäys jo nyt toteutuvaan kuulostaisi melko vähäiseltä muutokselta. Lisäksi ministeriö joutunee miettimään, tuleeko kaikille kasvupaikoille sama lehtipuuosuus, vai reheville suurempi ja karummille pienempi.”
Kannustaako kaksikymppiä?
Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes suhtautuu esitettyihin muutoksiin ”peruspositiivisesti.”
”Sekametsien ja lehtipuuston lisääminen on periaatteessa kannatettavaa. Tämä täytyy vain toteuttaa hallitusti ja ajatuksen kanssa, jotta vältetään lehtipuuston liika etukasvuisuus sekä negatiiviset vaikutukset ainespuun tuotantoon.”
Remeksen mukaan euro on havaittu hyväksi konsultiksi metsänhoidossa.
”Kaksikymmentä euroa korkeamman tuen näen kuitenkin lähinnä metsänomistajille suunnattuna viestinä, joka kannustaa miettimään asiaa.”
Metsäkeskuksessa ei uskota, että muutos lisäisi toteutuessaan merkittävästi esimerkiksi tarkastuksiin tarvittavaa työmäärää.
”Nykyisellään jo kirjataan talteen tietoja puulajeittain ja kasvupaikoittain. Tietojärjestelmiin tämä sen sijaan tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia”, arvioi Partanen.
Varautumista muuttuvaan ilmastoon
Metsäneuvos Riissasen mukaan esityksen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen, monimuotoisuuden heikkeneminen ja esimerkiksi metsälajien uhanalaistuminen. Näihin yhtenä syynä on puulajirakenteen yksipuolistuminen.
”Idea lehtipuuosuuden lisäämiseen nousi esille Metsätalouden tulosperusteiset tuet -työryhmässä ja sai sidosryhmiltä vahvan kannatuksen.”
Riissanen huomauttaa, että lehtipuuosuuden lisääminen on mainittu myös MTK:n ja puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuutta koskevissa tiekartoissa. Lisäksi kansallisen metsästrategian tavoitteena on vahvistaa metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä.
”Lehtipuuosuudella on näihin kaikkiin vaikutusta. Tavoitteeksi on asetettu lehtipuun määrän kasvattaminen talousmetsissä.”
Maa- ja metsätalousministeriö lähetti luonnoksen muutoksista lausuntokierrokselle kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Lausuntoja voi antaa 18. heinäkuuta saakka Lausuntopalvelu.fi:ssä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään