Metsä on tutkittava uudestaan

Kolmevuotiaassa Luonnonvarakeskuksessa metsäntutkimuksen on kohdattava hakkuumäärien kasvu ja ilmastonmuutos entistä pienemmillä resursseilla.

Tutkimusprofessori Antti Asikaisen mukaan Luke pystyy nykyrahoituksella hoitamaan tutkimustehtävänsä, mutta monia tutkimuksia tehdään pienemmillä aineistoilla ja matemaattisesti mallintamalla. (Kuvaaja: Johanna Kokkola)

”Monet asiat, joita on pidetty pysyvinä totuuksina, ovat muuttumassa”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Antti Asikainen sanoo. ”Ilmastonmuutoksen vuoksi ihan perusasioita pitää tutkia uudestaan.”

Asikainen on ylin metsäntutkija, sillä pääosa Luken metsäntutkimuksesta sijoittuu hänen vetämäänsä Pohjoinen vihreä biotalous -tutkimusohjelmaan.

Asikaisen mukaan se, mitä aluksi ajateltiin tai luultiin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsien kasvuun, meni uusiksi 1990-luvulla. Lämpötilan nousu kiihdyttää ravinteiden kiertoa, sadanta jakautuu vuoden aikana eri tavalla, kunnon talvi siirtyy joka vuosi kymmenen kilometriä pohjoiseen.

Ilmastonmuutoksen rinnalla toinen iso asia on hakkuumäärien kasvu.

”Sillä on vaikutuksia puuston tulevaan kasvuun, metsien monimuotoisuuteen, metsätalouden ympäristövaikutuksiin. Suuri osa kasvusta on turvemailla, ja suometsätalouteen liittyy isoja kysymyksiä.”

Mittauksia vähemmän, tilastotiedettä enemmän

Kolmen vuoden takaiseen tutkimuslaitosten yhdistämisen lähtötilanteeseen verrattuna Luken liikevaihto on pienentynyt yli 20 miljoonaa 120 miljoonaan euroon. Budjetoinnissa metsäntutkimuksen osuus on pysynyt suunnilleen samana koko taipaleen. Asikaisen vetämän tutkimusohjelman budjetti on 25–30 miljoonaa euroa vuodessa.

Asikaisen mukaan nykyrahoituksella voidaan hoitaa Lukelle osoitettu tutkimustehtävä, mutta monia asioita joudutaan tekemään pienemmillä aineistoilla ja jotain on pitänyt ulkoistaa, kuten metsätuhoseurantaa.

Pitkäaikaisten kenttäkokeiden mittausten aikaväliä on venytetty. Osasta mittauksia on luovuttu kokonaan tai ne on laitettu dormanssiin. Kasvitieteessä dormanssi tarkoittaa siementen lepotilaa, jolla selvitään epäsuotuisien olosuhteiden yli.

”Jos niitä tarvitaan joihinkin tutkimuksiin tai saadaan rahoitusta, niin sitten ne mitataan.”

Asikainen näkee, että Luken aikana ajankäyttö on tehostunut ja työtahti kiihtynyt. Osittain kyse saattaa olla omaehtoisesta vauhdin kiihdytyksestä, joka liittyy ulkopuolisen rahoituksen hankintaan.

Rahan perässä on juostava

Vaikka metsäntutkimuksen rahoitus ei Luken aikana ole määrällisesti muuttunut paljon, niin rahoituksen rakenne on.

”Kilpaillun rahan osuus on noussut, ja sen hankkimiseen tarvitaan aikaa ja hallinnointia.”

Kilpailtukin raha on suurimmaksi osaksi jollakin tavalla julkista. Suomen Akatemialta tulevan rahan osuus on noussut, Tekesin rahan vähentynyt. Rahoitusta tulee myös EU:lta.

Yksityisen rahan osuus on biologisissa metsätieteissä pieni, mutta esimerkiksi metsäteknologiaan liittyvässä tutkimuksessa merkittävä.

Asikaisen mielestä metsäalalla ei ole syytä ainakaan suureen huoleen, sillä nykyresursseilla metsäntutkimus toimii. Mutta metsäntutkimuksen suoraa budjettirahoitusta tulisi lisätä.

”Perustelen tätä sillä, että metsäluonnonvaraan kohdistuu poikkeuksellisen suuria muutoksia ja paineita. Tutkimusresurssin tulisi kasvaa samassa suhteessa kuin metsäsektori ja sen merkitys kansantaloudelle nyt kasvavat.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 10/2018

Kommentit (1)

  1. harrastelija

    Koska Suomen metsät ja metsän käyttö vaikuttavat koko maapallon ilmaston muutokseen, niin rahoitusta tutkimuksiin on tultava pääasiassa maamme ulkopuolelta!

    Toisaalta EU ja maailman ympäristöjärjestö antavat jatkuvasti Suomen metsäntalouden hoidolle ohjeita ja rajoituksia, niin Eu:n tulisi ohjata rahoitusta juuri tutkimukseen Suomen metsän vaikutuksesta maailman ilaston muutoksiin!

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat