Keski-Pohjanmaalla Kaustisilla sijaitseva metsätila on ehtaa tukkimetsää, mutta pinta-ala on 1,7 hehtaaria. Kun metsä siirtyi perintönä veljeltä toiselle, koitti yllätys. Metsän uusi omistaja sai metsätilasta kiinteistöveron maksettavaksi.
”Epäilin, onko päätös tehty tekoälyllä, mutta verottaja sanoi, että kyllä sen on ihminen katsonut”, Metsälehdelle soittanut lukija kertoi.
Metsätila ei sijaitse asemakaavalla eikä rajoitu rantaan tai lähiöiden maahan. Aikoinaan metsätilasta on maksettu pinta-alan mukaista metsäveroa.
Mikä selittää, että alle kahden hehtaarin metsäpalstasta menee kiinteistövero?
Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta kertoo, että kaksi hehtaaria on lähtökohtaisesti metsätalouden pääomatulojen verotuksen piiriin kuuluvan itsenäisen kiinteistön tai määräalan vähimmäispinta-ala. Itsenäisen, kokonaispinta-alaltaan alle kahden hehtaarin kiinteistön katsotaan kuuluvan kokonaisuudessaan kiinteistöverotuksen piiriin, vaikka sillä puustoa kasvaisikin.
Kyseessä on lakiin kirjaamaton, mutta oikeuskäytännön kautta verotukseen muodostunut pinta-alarajaus. Rajausta on noudatettu kiinteistöveron voimassaolon ajan eli vuodesta 1993.
Voiko alle kahden hehtaarin metsätilan saada pois kiinteistöveron piiristä todentamalla, että kyseessä on talousmetsä?
”En ole kertaakaan nähnyt sellaista hallinto-oikeuden päätöstä, jossa olisi todettu, että alle kahdella hehtaarilla olisi kestävä metsätalouden harjoittaminen mahdollista. Verotuskäytäntö on asiassa täysin vakiintunut”,Pilhjerta linjaa.
Tilanne eri, jos muutakin metsää
Tilanne kuitenkin muuttuu, mikäli pikkutilan omistukseensa saaneella on entuudestaan olemassa olevaa metsää. Tällöin pieni metsätila katsotaan osaksi maa- ja metsäomistuksen kokonaisuutta. Metsää ei tarvitse edes liittää kiinteistötoimituksella osaksi isompaa metsätilaa, eikä sen tarvitse olla saman kunnan alueella.
”Pienetkin kiinteistöt, jos ne ovat samaa kokonaisuutta muun metsänomistuksen kanssa, pääsevät metsäverotuksen piiriin”, Pilhjerta selventää.
Metsälehteen yhteyttä ottaneella lukijalla oli entuudestaan metsää, ja hän teki verottajalle oikaisupyynnön.
Virheellinen kiinteistöveropäätös johtunee ongelmasta omistusoikeuden rekisteröitymisessä. Perinnönjakokirja ei lukijan mukaan ollut mennyt perille, ja se toimitettiin vasta nyt tammikuussa eteenpäin.
”Kannattaa joka puolella Suomea katsoa kiinteistöveropäätökset tarkasti”, lukija muistuttaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ja toisin päin, jos omistaa yli 2 ha:n tilan, jolla on esimerkiksi rantarakennusoikeus, ei trvitse maksaa kiinteistöveroa, ellei sillä ole mökkiä eikä ole myynyt mökkitonttia.
Testattu. Verottaja yritti verottaa, mutta mukisematta oikaisi.
Mistähän syystä kuitenkin kyseiseltä alle 2 hehtaarin ”tontilta” myydystä puusta pitää tehdä metsäveroilmoitus, jollei se ole metsätaloutta. Metsätalouttahan se ei voi olla, jos kiinteistö käyttötarkoitus ei verottajan mukaan ole metsätalous. Tai jos onkin, sen pitäisi olla kiinteistöverosta vapaa? Ei kovin johdonmukaista, mutta saadaanpa kerättyä veroa.
Ostin syksyllä yhden hehtaarin kokoinen mestäpalsta, johon on istutettu kuusitaimia noin 13 vuotta sitten. En omista metsää ennestään, mutta vaimolla on jotain hehtaareja metsää, jota olen raivannut kahteen kertaan.
Siitä hyvästä että ostin sen metsäpalstan, sain kiinteistöveroa maksettavaksi vähän reilut 90 euroa.
Päätehakkuuseen on aikaa ainakin 50 vuotta. 50 x 90 = 4500€.
Puutavaran hinta tulee nousemaan, mutta niin nousee myös kiinteistövero.
Jos uudistushakkuusta saa 200m3, nykypäivän hinnoilla 80€/m3, 16000€, se tarkoittaa, että kiinteistövero on jo syönyt noin 28% tuloista. Sen päälle pitää vielä maksaa pääomaveroa.
Näillä ehdoilla en suostu tuottamaan tukkipuita. Tulen myymään metsäni muutaman vuoden sisällä, ellei tähän hommaan tulee muutosta.
Metsävero ilmoitusta ei tehdä jos omistaa alle 2ha metsää. Puun myyntitulot ilmoitetaan henkilökohtaisessa verotuksessa.