Metsänhoito | Kaikkea ei ole syytä raivata

Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. Näin säästyy luontoa, työtä ja kustannuksia.

Taimikkoa raivatessa kannattaa käsitellä kerrallaan 2-4 metriä leveää kaistaa. Puut kaadetaan kohti jo raivattua taimikon osaa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Taimikkoa raivatessa kannattaa käsitellä kerrallaan 2-4 metriä leveää kaistaa. Puut kaadetaan kohti jo raivattua taimikon osaa. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Ladataan...

Kommentit (2)

  1. Jätäppä nyt joka kohtaan raivaamattomia plättejä niin kemeran tarkastaja hyppii riemusta kun saa vähentää pinta-alaa niiden mukaan ja parhaimmillaan hylätä koko hankkeen. Nämä suositukset ja vastaavasti kemeratarkistuksen ohjeistukset ovat harmillisen ristiriidassa. Jättöpuita pitäisi olla mutta jos niitä on liikaa ei alueeseen saa kemeraa. (Paras tapaus että kaada usean hehtaarin alueelta 4 isoa puuta pois niin saat työlle kemeratuen) Toinen tarkastaja kehuu että on hyvin jätetty raivuussa tiheiköitä ja toinen tosiaan into piukassa rajaa niitä heti tuen ulkopuolelle. Varsinkin tien/ojien varsien pitkät raivaamattomat soirot on hieno rajata tuen ulkopuolelle. Ennemmin itse ainakin otan esim. 2,5ha varttuneen taimikon raivuulle tuen kun menetän sen tekemättömien pusikkokohtien takia.

  2. Valtteri Skyttä

    Esittämääsi pohdintaan tiheiköistä ja kemeratuesta on vastattu painetussa Metsälehdessä. Juttu kertoo seuraavaa:

    Raivaamatta jätetyt suoja- eli riistatiheiköt eivät pienennä taimikonhoitotyöhön maksettavaa kemeratukea, kunhan niiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 10 prosenttia taimikon koko alasta.
    ”Tuen saa täydelle pinta-alalle, mutta silti osan voi jättää raivaamatta. Raivaaja palkitaan siitä, että hän on hyvä luonnonhoitaja”, Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen sanoo.
    Hehtaarin suuruiselle taimikkoalalle raivaamattomia kohtia voi siis jättää useita, yhteensä vajaan 0,1 hehtaarin eli 10 aarin verran. Neliön muotoisena yksi aari on sivuiltaan 10 kertaa 10 metriä.

    Ja valtioneuvoston säädöksessä ja kemeratukiehdoissa asia ilmaistaan näin: Perkaamattomat riistatiheiköt luetaan tehoalaan silloin, kun niiden yhteinen pinta-ala on alle kymmenen prosenttia kuvion pinta-alasta.

    Jos raivaamattomia kohtia on yhteensä alle 10 prosenttia taimikon pinta-alasta ja kemeratarkastaja ryhtyy niitä rajaaman tuen ulkopuolelle, hän toimii väärin.
    Valtteri Skyttä, toimittaja Metsälehti

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat