Metsänkasvu vauhtiin lannoittamalla

Huonolaatuista puustoa lannoitus ei paranna, mutta laadukkaassa puustossa se lisää laatupuun määrää.

Kasvu on lisääntynyt, jos vuosilustojen paksuus pysyy vähintään samana kuin ennen lannoitusta, kertoo metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen ja vetää kynällä viivan lannoituksen jälkeen muodostuneiden vuosilustojen läpi. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksonen vetää kuulakärkikynällä viivan harvennuksessa kaadetun mäntyrungon katkaisupintaan. Uloimpien yhdeksän vuosiluston läpi kulkeva viiva havainnollistaa, miten vuonna 2008 tehty kasvatuslannoitus on vaikuttanut mäntyjen kasvuun.

”Kasvatuslannoituksen tavoitteena on lisätä puuston kasvua. Kasvu on lisääntynyt, jos vuosilustojen paksuus pysyy vähintään samana kuin ennen lannoitusta. Puu kasvaa silloin enemmän kuin ennen lannoitusta, mutta puuaineen tiheys pysyy hyvänä”, metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeessä työskentelevä Laaksonen sanoo.

Janakkalassa kasvavassa männikössä lannoitus on vaikuttanut juuri näin. Jos lannoituksen jälkeen kasvaneet vuosilustot ovat selvästi aiempia vuosilustoja leveämpiä, saattaa se Laaksosen mukaan kieliä esimerkiksi siitä, että puut ovat kasvaneet liian tiheässä.

Ensiharvennuksen jälkeen

Kivennäismailla puiden kasvua rajoittaa yleensä typen puute. Parhaita kivennäismaiden lannoituskohteita ovat kuivahkojen kankaiden männiköt sekä tuoreiden kankaiden kuusikot ja männiköt. Myös osa lehtomaisten kankaiden kuusikoista sopii lannoitettaviksi.

Männiköihin riittää Laaksosen mukaan usein puhdas typpilannoite, lehtomaisille kankaille ja kuusikoihin kannattaa valita myös fosforia sisältävä lannoite.

Parhaiten lannoitus sopii 35–70-vuotiaisiin metsiin. Ennen ensiharvennusta lannoitusta ei Laaksosen mukaan kannata tehdä.

”Alle ensiharvennusikäisten puiden alaoksat eivät ole vielä karsiutuneet. Lannoitus lisää niin rungon, juurten kuin oksienkin kasvua, joten nuorimmissa metsissä lannoittamalla tuotettu lisäkasvu jää laadultaan heikoksi.”

Alle ensiharvennusikäiset puut ovat Laaksosen mukaan myös niin pieniä, että lannoituksen hyödyt jäävät vähäisiksi.

Hoidettuun metsään

Lannoituksen vaikutus kestää kuusikoissa 8–10 vuotta, männiköissä 6–8 vuotta. Laaksonen neuvoo ajoittamaan lannoituksen hakkuiden mukaan. Metsä tulee harventaa ennen lannoitusta, sillä liian tiheässä kasvavat puut eivät pysty hyödyntämään ravinteita kunnolla.

Jos metsä lannoitetaan kerran kiertoajan kuluessa, kannattaa lannoitus tehdä kymmenisen vuotta ennen päätehakkuuta. Lannoitus on silloin taloudellisesti kannattavinta, sillä kaikki lisäkasvu on tukkipuuta.

Metsän voi lannoittaa myös jokaisen harvennuksen jälkeen. Paras ajankohta on vuosi tai pari harvennuksen jälkeen, kun puuston kasvu on jälleen elpynyt.

Lannoitus sopii Laaksosen mukaan terveisiin ja hyvinhoidettuihin metsiin. Kasvatuslannoitus ei korjaa puuston heikkoa laatua, mutta laadukkaassa puustossa se lisää laadukkaan puun määrää.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsäehdessä 3/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito