Metsänomistajan ei kannata arkailla vaikeasti korjattavissa olevien suometsäleimikoidensa puukaupoissa, vinkattiin Metsälehden Metsät ja raha -lukijatapahtumassa Oulussa tänään keskiviikkona. Perinteisesti talvikorjuukohteiksi mielletyistä suo- eli turvemaaleimikoista kannattaa kysyä puukauppatarjousta jo keväällä tai alkukesästä, kun myy kovan maan korjuukohteitaan.
”Suometsät voivat olla korjattavissa myös kuivana kesänä. Puunostaja voi maksaa kesähinnan koko paketista, myös korjuuoloiltaan kiikun kaakun kohteista”, vinkkasi kokkolalainen metsätalousyrittäjä Timo Lankila lukijatapahtuman paneelikeskustelussa.
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin operaatiopäällikön Juha Hännisen mukaan puukauppatarjousten pyytämisessä toimiva yhdistelmä voi olla talvihakkuukohde tarjottuna hyvän kesäleimikon kylkeen. Myös Stora Enson ostopäällikkö Mikko Nalkki oli sitä mieltä, että metsänomistajan kannattaa ottaa erilaiset korjuukohteet puheeksi hyvissä ajoin.
”Suurin kysyntä tällä hetkellä on kesä- ja kelirikkokohteista. Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin jo tuoda esille myös talvikorjuuta vaativat turvemaakohteet.”
”Keski-Pohjanmaalla parhaat kasvut turvemailla”
Pitkän linjan metsätalousyrittäjälle Timo Lankilalle on jo ehtinyt kertyä rutkasti kokemusta turvemaametsien päätehakkuista. Lankilan mukaan esimerkiksi keskipohjanmaalla parhaat metsänkasvut voivat olla turvemailla.
”Mänty uudistetaan aukean kautta ja kuusi kaksijaksoisesti: päällisharvennus, tuhkalannoitus ja myöhemmin ylispuun poisto”, Lankila kertoo.
”Ylispuun poistossa pitää olla oikea keli, kone ja kuski. Niissä on onnistuttu yllättävän hyvin, mutta väärällä kelillä ja kalustolla ylispuustoa ei pidä poistaa tai jäävä puusto vaurioituu.”
Lankila suosittelee kasvukairan iskemistä rämemäntyyn: silloin näkee, millaista puuston kasvu on. Usein näkee, että kasvu on heikkoa.
Lankila on uudistanut monia heikosta kasvaneita suometsäkohteita hankintahakkuuna, sillä kohteiden myynti pystykauppana on hänen mukaansa haasteellista. Metsänomistaja voi Lankilan mukaan parantaa turvemaiden puunmyyntimahdollisuuksiaan saavutettavuudella eli penkkatiellä tai piennartasanteella.
Naapuritila mukaan myymään samanaikaisesti
Metsänhoitoyhdistyksen Juha Hännisen vinkit turvemaaleimikoiden myyntiin ovat iso kokonaisuus ja naapuritila mukaan myymään samanaikaisesti. Lapin alueella talvihakkuukohteista on keskimäärin ylitarjonta, eikä kaikkia talvileimikoita saa välttämättä pystykaupalla myytyä.
”Turvemailla voi pyrkiä luontaiseen uudistamiseen huomattavasti useammin kuin kivennäismailla”, Hänninen muistuttaa suometsän uudistushakkuista.
Stora Enson Mikko Nalkki suosittelee myös huomion kiinnittämistä suometsäleimikon kokoon sekä sen saavutettavuuteen.
”Tiestö on yksi isoimmista hakkuuta rajaavista tekijöistä. Se, milloin päästää puutavara-autolla paikalle.”
Oulun ympäristössä Pohjois-Pohjanmaalla pääte- eli uudistushakkuiden osuus on tällä hetkellä Suomen korkein. Siellä noin 21 prosenttia kaikista hakkuista on uudistushakkuita.
- Lue myös: Stora Enson Lielahti: ”Puulle tarvetta 24/7/365”
- Lue myös: Suometsätutkija Metsät ja raha -tapahtumassa: ”Turvemaiden metsiä ryhdyttävä uudistamaan”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään