Turvemaiden metsien uudistamiskypsyys pitäisi alkaa määrittää uudella tavalla, sanoo suometsätutkija Hannu Hökkä. Kun tähän asti kriteerinä on pidetty puuston järeyttä, Hökän mukaan perusteena tulisi yhä useammin käyttää puuston ikää.
Hökkä esitti näkemyksensä Metsälehden Metsät ja raha -lukijatapahtumassa, joka tällä kertaa oli rantautunut Ouluun.
Uusimman valtion metsien inventoinnin mukaan turvemailla nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien pinta-ala oli suurin ja uudistamiskypsiä metsiä oli suhteellisen vähän.
Kun suometsiä verrattiin kivennäismaiden metsiin, selvisi että suometsien kehitysluokkien keski-iät olivat 15–20 vuotta suuremmat.
”Ne ovat vanhoja puustoja, joiden kasvu on taantunut. Siksi olen sitä mieltä, että turvemailla uudistamiskriteerinä kannattaisi yhä selkeämmin käyttää ikää ja ryhtyä uudistamaan varttuneita kasvatusmetsiä. Sillä saadaan puustot nuorennettua ja kasvamaan paremmin”, Hökkä totesi.
Tuhkaa ei riitä kaikille
Samassa paneelissa Pahkakosken yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Eero Alaraasakka kertoi, että Iissä 50-luvulla ojitetut turvemaiden koivu- ja mäntymetsätkin alkavat olla huonossa kunnossa ja uudistamiskypsiä.
”Mutta jos on lannoitettu, kasvu näyttää yhä jatkuvan, vaikka lannoituksesta olisi 30-40 vuotta. Lannoituksen vaikutus on aika pitkä turvemailla.”
Yaran metsälannoitteiden tuotepäällikkö Juho Salmi vahvisti, että tuhkalannoitteiden vaikutusaika on 30–40 vuotta. Tällä hetkellä ongelmana kuitenkin on, että tuhkaa ei riitä kaikille.
”Maalevityksiin irtotuhkaa löytyy aika hyvin. Sen sijaan helikopterilla levitettävän rakeistetun tuhkan kanssa on haasteita. Se rajoittaa tällä hetkellä tuhkalannoituksia isosti”, Salmi harmitteli.
Räme uudistuu luontaisesti
Turvemaille on usein suositeltu peitteellistä eli jatkuvaa kasvatusta ja luontaista uudistumista. Hannu Hokan mukaan menetelmää on tutkittu lähinnä korpikuusikoissa.
”Tulos on ollut, että kyllä ne uudistuvat, mutta toisaalta luontaisesti taimettuneet kuusikot jäävät kasvussa jälkeen viljelykuusikoista. Kuusikoille on useitakin menetelmiä peitteelliseen kasvatukseen, mutta männyllä käytännössä vain kaistalehakkuu”, Hökke totesi.
Eero Alaraasakka kertoi, että Pahkakosken yhteismetsässä on kokeiltu kaistalehakkuuta männyllä.
”Kävin tätä tilaisuutta varten kävin katsomassa yhtä alaa, ja se on täydellisesti taimettunut. Varmaan sillä konstilla pyrimme saamaan nämä rämeet uudistumaan.”
- Lue myös: Stora Enson Lielahti Metsät ja raha -tapahtumassa: ”Puulle tarvetta 24/7/365
- Lue myös: Metsät ja raha: Suometsän talvihakkuu kaupaksi kesäleimikon kylkeen
- Lue myös: Ampumahiihtäjä Tero Seppälä Metsät ja raha -tapahtumassa: ”Metsästä pesämuna eläkepäiville”
- Lue myös: Metsät ja raha: Pesintäaikaisia hakkuita koskeva lakiuudistus näkyy jo leimikoiden suunnittelussa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään