Metsätyyppi | Saako metsiä hakata myös vuonna 2023?

Ensi vuonna kannattaa seurata tarkkaan vaaleja sekä EU:sta tulevia päätöksiä, kertoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. (Kuva: Seppo Samuli)

1. Minkälainen vuosi on luvassa EU-rintamalla?

Ensi vuosi on komission viimeinen tehokas vuosi. Uudistuvasta energiasta käytävät keskustelut jatkuvat. Ennallistamisesta ja taksonomiasta eli kestävästä rahoituksesta käydään kiivasta keskustelua. Esillä ovat myös maaperäasiat sekä hiilisertifiointi.

Kun päätökset EU-tasolla saadaan valmiiksi, vuorossa on kansallinen toimeenpano. Sitä kannattaa seurata.

2. Pysyykö metsien käyttö ennallaan ensi vuonna?

Moni metsänomistaja on kysynyt, saako metsiä hakata tulevana vuonna vai kannattaako puut kaataa nyt. Tällä hetkellä mikään ei ole kieltämässä metsien käyttöä eikä aavistushakkuisiin ole tarvetta.

Suomi varmasti antaa oman sitoumuksensa EU:n biodiversiteettistrategiaan ensi vuonna. Vaikka EU:n tavoitteena on suojella tiukasti 10 prosenttia maa- ja vesialasta ja 20 prosenttia löyhemmin, on vaikea nähdä, että yksityisiin metsänomistajiin kohdistuisi muita kuin vapaaehtoisia toimia.

3. Mihin tulevissa eduskuntavaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota?

Seuraisin, mitä puolueet kertovat toimintaympäristön turvaamisesta ja mitä hallitusohjelmaan kirjataan. Kukkaron nyörit ovat varmasti tiukalla. Kiinnittäisin huomiota siihen, mitä metsätalouden rahoituksesta puhutaan.

Nykyinen hallitus varmasti saa valmiiksi uuden metsätalouden tukijärjestelmän Metkan, mutta seuraava hallitus joutuu pohtimaan rahoitusta. Toivottavasti metsien kasvua lisäävät toimet saavat tukea Metkan rahoituksessa.

4. Mitä hyvää vuosi 2023 metsänomistajalle tuo?

Tänä vuonna on keskusteltu paljon siitä, mitä kaikkea metsänomistaja voi metsistään tarjota. Nyt näyttää siltä, että ensi vuonna mahdollisuudet muuttuvat rahaksi. Esimerkiksi hiilensidontapuolella on paljon aloitteita, jotka voivat oikeasti tuoda rahaa metsänomistajalle, samaten luontopuolella.

MARKO MÄKI-HAKOLA

Kuka: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtaja

Mitä: Huolehtii, että päätösvalta metsistä säilyy metsänomistajilla myös ensi vuonna

Miten: Seuraa ja vaikuttaa kotimaan politiikkaan, puumarkkinoihin ja EU-asioihin sekä huolehtii, että metsänomistajat saavat palvelua ja apua.

Kommentit (1)

  1. Metsänomistajien pitää pitää pää kylmänä äärikiihkoisessa ja valheellisessa ympäristörummutuksessa.

    Tosiasia on, että metsät ovat tukeva hiilinielu n. 30 milj m3:n hakkusäästöillään.

    Suomen metsät kasvaisivat jopa 50 % enemmän, jos kaikki hoitorästit tehdään pois, mukaan luettuna täysin perusteettomasti ”kriminalisoitu” ojien kunnossa pitäminen.
    Hiiliylijäämää saataisiin vielä kasvatettua paljon metsittämällä kaikki joutoalueet, pienetkin sekä tuhkalannoittamalla ja ojittamalla puun kasvulle sopivia soita.
    Puun kasvu sitoo soilla varmasti aina moninkertaisesti enemmän hiiltä kuin vetinen sammal.

    Metsänomistajien pitäisi tukea erityisesti vanhempia ja heikommin koulutettuja tai vaikutuksille alttiita ”hauraita” metsänomistajia, jotka ovat herkempiä painostukselle ja aivopesulle.

    MTK:n ja MHY:n toimet järkevän metsätalouden puolustamisessa tässä tilanteessa on liian löperöitä ja viestintä tavoittaa aivan liian vähän ihmisiä.

    Suomen 1 promillen osuus maailman hiilitaloudesta on täysin merkityksetön, muutoin kuin esimerkin antajana, mihin siitä ei nyt edes ole. Jos suuret saastuttajat eivät tosissaan lähde mukaan vihreään siirtymään tehokkailla keinoilla, Suomen rapistelyt ovat aivan turhia.

    Tehokkain ja nopein keino ylivoimaisesti maailmassa on parantaa kaikkialla metsänhoitoa ja istuttaa metsäksi kaikki mahdolliset alueet koko maapallolla jättimäisillä ihmiskunnan istutustalkoilla. Jo 15 milj. km2 riittää sitomaan ihmiskunnan päästöt. Jos istutetaan enemmän, sitä parempi ja jos vielä hoidetaan nykyiset metsät parempaan kasvuun, ongelma ratkeaa vieläkin nopeammin.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

Kuvat