Mikä takaa leimikon kysynnän?

Tieyhteys ja leimikon riittävä koko ovat valttia puukaupassa.

Tie nostaa puusta maksettavaa hintaa useilla euroilla kuutiolta. (Kuvaaja: Antero Aaltonen)
Tie nostaa puusta maksettavaa hintaa useilla euroilla kuutiolta. (Kuvaaja: Antero Aaltonen)

Puukauppa käy tällä hetkellä niin vilkkaana, että kaikenlaisilla leimikoilla on kysyntää. Aina näin ei ole. Minkälaiset leimikot ovat haluttuja, kun kysyntä on heikompaa?

”Järeät päätehakkuuleimikot ja kelillä kuin kelillä korjattavat leimikot käyvät aina kaupaksi. Vaikeinta on raivaamattomien ensiharvennusleimikoiden myynti”, summaa metsänhoitoyhdistys Kuusamon toiminnanjohtaja Seppo Miettunen.

Merkitystä on varsinkin leimikosta saatavalla puumäärällä ja leimikon korjuukelpoisuudella. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntijan Mikko Kaamasen mukaan leimikosta saatavan puumäärän tulisi nousta yli 150 kuutiometriin.

”Sen verran puuta saa täällä puolen hehtaarin päätehakkuuleimikosta tai kolmen hehtaarin ensiharvennusleimikosta. Pienemmistäkin leimikoista tehdään kauppaa, mutta osa puunostajista saattaa silloin kaikota.”

Pohjois-Pohjanmaalla leimikko alkaa Miettusen mukaan olla pieni, jos puumäärä jää 200 kuutiometriin. Sen verran puuta kertyy alueella parin hehtaarin päätehakkuuleimikosta tai neljän viiden hehtaarin ensiharvennusleimikosta.

”Pienet leimikot kannattaa yrittää myydä yhdessä naapureiden kanssa.”

Tie lisää hintaa

Leimikon korjuukelpoisuuteen vaikuttaa, onko kyseessä kelirikko-, kesä- vai talvileimikko. Talvileimikoilta voidaan korjata puuta vain maan ollessa jäässä, joten parhaiten kaupaksi menevät kelirikko- ja kesäleimikot.

Talvileimikko voi olla talvileimikko siksi, että se sijaitsee pehmeällä maalla tai siksi, ettei leimikolle ole kunnollista tietä. Miettusen ja Kaamasen mukaan hyvä tiestö parantaa usein sekä leimikon kysyntää että puusta maksettavaa hintaa.

”Tie nostaa puusta maksettavaa hintaa useita euroja kuutiometriltä”, Miettunen arvioi.

Kaamasen mukaan se, kannattaako tiettömälle metsäpalstalle rakentaa tie, kuitenkin vaihtelee.

”Kannattaa arvioida, miten paljon puustoa tien vaikutuspiirissä on. Tien rakentamisen kustannuksia ei välttämättä saa takaisin ensimmäisessä hakkuussa.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2018.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa