SDP ei ole valmis tinkimään metsäteollisuuden puun saannin turvaamisesta, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi Sahateollisuus ry:n tilaisuudessa tänään torstaina.
”SDP:n ajattelussa ei ole hakkuurajoituksia”, Tuppurainen totesi.
Vahva metsäteollisuus kuuluu Suomen vahvuuksiin, Tuppurainen muistutti. Se tuo tuloja ja työtä, mikä nykyisen suurtyöttömyyden aikana on tärkeätä.
”Samalla on pystyttävä huolehtimaan kestävyydestä. Metsillä on rooli hiilinieluina ja luontokadon pysäyttämisessä.”
Jotta luontokatoa voidaan hillitä, on suojeluakin jatkettava. Kohteet on kuitenkin valittava tarkoin, Tuppurainen painotti.
SAK vaati hiljattain hakkuurajoituksia. Järjestön tuoreessa ilmasto- ja energiapoliittisessa linjauksessa esitetään metsälain uudistusta ja hakkuille lakisääteisiä rajoja.
Tuhat työpaikkaa häviäisi
Tilaisuudessa esiteltiin Afryn tekemä selvitys, jossa arvioitiin, millaisia vaikutuksia mahdollisilla hakkuurajoituksilla valtion mailla voisi olla. Jos hakkuita vähennettäisiin kahdella miljoonalla kuutiolla vuodessa, työpaikkoja menetettäisiin 1 000 ja vientituloja 260 miljoonaa euroa.
Työpaikkoja lähtisi etenkin metsätaloudesta, lähes 800 työpaikkaa. Niistä metsänhoidosta 310, korjuusta 240 ja puunkuljetuksesta 230.
Vaikutukset painottuisivat etenkin Pohjois-Suomeen, jossa valtion metsät pääosin sijaitsevat. Siellä vähenisi 600 työpaikkaa ja metsäteollisuuden vientitulo 10 prosentilla.
”Hakkuurajoituksilla olisi valtavia vaikutuksia myös paikallisiin yrityksiin, muuhun teollisuuteen ja investointihaluihin. Kerrannaisvaikutuksia koituisi Pohjois-Suomen kunnille, palveluille, kone- ja metalliteollisuudelle”, kertoi selvityksen tehnyt johtava konsultti Elina Surakka Afrylta.
Liki puolet puusta valtion mailta
Kaikenlaiset hakkuurajoitukset vaarantavat nykytasoisen puunjalotuksen tulevaisuuden, sahayhtiö Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha huomautti. Yhtiön käyttämästä puusta runsaat 40 prosenttia tulee valtion mailta.
”Enemmän tai vähemmän sama tilanne on muilla metsäteollisuuslaitoksilla Pohjois-Suomessa”, Ruha sanoi.
Hän muistutti, että valtion metsiä on suojeltu jo 30 vuotta. Niinpä esimerkiksi Kainuun metsistä on suojeltu tai rajattu metsätalouskäytön ulkopuolella 42 prosenttia – yhteensä 356 000 hehtaaria. Kuhmossa vastaava luku on 38 prosenttia.
”Tarve turvata luonnon monimuotoisuutta on jossakin muualla. Valtion metsien suojelun lisääminen on poliittista paskaa, jolla ostetaan ääniä”, Ruha arvioi.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään