MTK korottamassa jäsenmaksutavoitteitaan

MTK:n valtuuskunnalle esitetään järjestön jäsenmaksujen kertymätavoitteen korottamista. Metsänomistajien osuus jäsenmaksupotista ei ilmeisesti kohoa.

MTK:n valtuuskunta kokoontuu huomenna päättämään esityksestä, joka nostaisi järjestön jäsenmaksutavoitetta puolellatoista miljoonalla eurolla vuodessa.  (Kuvaaja: Eero Sala)
MTK:n valtuuskunta kokoontuu huomenna päättämään esityksestä, joka nostaisi järjestön jäsenmaksutavoitetta puolellatoista miljoonalla eurolla vuodessa. (Kuvaaja: Eero Sala)

MTK:n valtuuskunnan huomenna keskiviikkona pidettävä kevätkokous päättää vuosina 2021–2025 järjestölle kerättävien jäsenmaksujen summasta. MTK:n johtokunnan laatiman esityslistan mukaan rahaa pitäisi lähivuosina kerätä yhdeksän miljoonaa euroa vuosittain. Tämän vuoden jäsenmaksukertymä on 7,5 miljoonaa euroa.

MTK:n toimitusjohtaja Antti Sahi korostaa, että valtuuskunnan kevätkokouksessa ei päätetä mistään muusta kuin jäsenmaksujen kertymästä.

Tosin esityslistalla luonnostellaan myös, miten kasvava jäsenmaksukertymä saataisiin kokoon. Esitetyn laskuharjoituksen mukaan metsänomistajien osuus jäsenmaksuista kohoaisi selvästi nykyisestä.

Tämä kiistetään. Sahin mukaan jäsenmaksuperusteista päätetään vasta syksyllä MTK:n valtuuskunnan kokouksessa.

”Metsäjäsenten jäsenmaksujen rakenteesta päättää metsävaltuuskunta”, Sahi kertoo.

Metsävaltuuskunnan jäsenet ovat metsänhoitoyhdistysten edustajia.

Perusmaksu ja hehtaarilisä

Jatkossa MTK:n kaikkien jäsenten jäsenmaksu muodostuu perusmaksusta ja tuottoperusteisesta osasta, joka metsänomistajille määritellään metsähehtaarien mukaan.

MTK rakentaa myös yhteistä jäsenrekisterialustaa, jolla karsittaisiin päällekkäiset jäsenmaksut, joita esimerkiksi monen metsänhoitoyhdistyksen alueella metsää omistavat joutuvat yhdistysten jäsenmaksujen osana maksamaan.

Toistaiseksi ei ole ratkaistu, missä järjestyksessä MTK:n ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut kerätään, eli maksaako metsäjäsen maksun MTK:n koontitilille, joka tilittää yhdistyksen osuuden edelleen, vai maksetaanko jäsenmaksut metsänhoitoyhdistykselle, joka tilittää MTK:n osuuden edelleen, kuten nykyisin.

Ratkaisu on ensisijaisesti tekninen, mutta saattaa edellyttää metsänhoitoyhdistysten sääntöjen muuttamista, mistä kaikki yhdistykset eivät ole lainkaan innostuneita.

”Metsänomistajien osuus ei kasva”

MTK:n järjestöuudistus on kuohuttanut maakuntien metsänhoitoyhdistysväen mieliä. Pääosin liiketoimintansa tuotoilla elävissä yhdistyksissä pelätään, että ne joutuvat kattamaan taloudellisesti heiveröisten tuottajaliittojen ja -yhdistysten kuluja.

Valtuuston kokouksen esityslista lisäsi epäluuloja. Siitä oli luettavissa, että jäsenmaksukertymien 1,5 miljoonan euron vuotuinen lisäys kerättäisiin yksinomaan metsänomistajilta.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korostaa, että esityslistan laskuharjoituksen 4,6 miljoonaan euroon päätyvä summa metsänomistajien jäsenmaksukertymänä on virheellinen.

”Metsänomistajien osuus MTK:n jäsenmaksuista on jatkossakin kolmannes, siis vuonna 2021 kolme miljoonaa euroa. Summa on suunnilleen sama kuin tänä vuonna. Kaksi kolmasosaa jäsenmaksuista on jatkossakin tarkoitus kerätä maataloustuottajilta.”

Nykyisin metsänomistajat maksavat metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksujen kautta 1,6 miljoonaa euroa MTK:lle. Jäsenmaksu on noin kahdeksan euroa jäseneltä. Lisäksi viljelijöiden tuottajayhdistyksille maksamat jäsenmaksut perustuvat osin heidän metsäpinta-alaansa. Yhteensä MTK kerää metsäperusteisia jäsenmaksuja vajaat kolme miljoonaa euroa.

62 metsänhoitoyhdistystä

MTK:lla ei ole henkilöjäseniä. Metsänomistajat ovat järjestön jäseniä metsänhoitoyhdistysten kautta. Yhdistykset ovat MTK:n jäseniä. Nykyisin suomenkielisiä metsänhoitoyhdistyksiä on 62 ja niillä noin 200 000 jäsentä.

Maataloustuottajien jäsenyys muodostuu pitäjittäisten tuottajainyhdistysten kautta. Ne muodostavat maakunnallisia maataloustuottajien liittoja, jotka ovat MTK:n jäseniä.

MTK:n metsäpuolen kenttäorganisaatiota on saneerattu roimasti. Maakunnalliset metsänhoitoyhdistysten liitot ja sittemmin metsänomistajien liitot pantiin koipussiin. Tilalle luotiin kenttäpäälliköistä muodostuva metsäedunvalvonnan asiantuntijaverkosto, josta päällekkäisyydet on siivottu pois. Samalla on vahvistettu kansainvälistä edunvalvontaa.

Tuottajapuolella osin päällekkäistä työtä tekevistä maakunnallisista liitoista ja pitäjäyhdistyksistä ei tiettävästi olla luopumassa.

Kommentit (1)

  1. Miksi kaupinkilais metsänomistajan pitää tukea keskustalaista järjestöä ja sitä kautta keskustapuoluetta?
    Kaikki maatalousyrittäjät ovat keskustalaisia, mutta meissä kaupunkilais metsänomistajissa on myös muiden puolueiden kannattajia.
    Tämä ei ole reilua peliä.
    Pitäisi varmaan perustaa metsänhoitoyhdistyksiä, jotka eivät ole MTK:n jäseniä.

    Metsämoikka

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut