Ohjat seuraavalle polvelle Pölkyssä

Pölkyn johdossa tehtiin viime syksynä pitkään valmisteltu sukupolvenvaihdos. Uusi toimitusjohtaja Petteri Virranniemi haluaa nostaa Koillismaan puun jalostusastetta.

Petteri Virranniemi luotsaa Suomen kolmanneksi suurinta sahayritystä ja on Pölkyn historian neljäs toimitusjohtaja. (Kuvaaja: Paavo Hamunen)

Perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyy mielikuva, että saattavat olla vaikeita. Sahayritys Pölkky Oy:n toimitusjohtajana setänsä jälkeen viime marraskuussa aloittanut Petteri Virranniemi sanoo kuitenkin, että heillä vaihto sujui lopulta hyvin ja varsin nopeasti. Henkisellä tasolla valmistautumisaikaa oli kymmenisen vuotta, mutta asia oli silti ilmeisen iso ja herkkä sekä luopuvalle että jatkavalle.

”Laajassa kuvassa tuskin sen kummempi kuin mitä perheyrityksissä ylipäätään.”

Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä myllättiin yhtiön hallitusta ja omistusta. Petteri Virranniemellä on 20 prosentin omistus, ja lopun omistavat viisi muuta suvun jäsentä. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä kaksi on suvun ulkopuolisia asiantuntijoita.

Lisää jatkojalostusta

Vaikka Koillismaata ei tunneta vanhoista rahasuvuista, Virranniemessä on jo vanhan rahan rauhallisuutta. Olemuksesta välittyy varmuus, että tämän on tiennyt ja näin se nyt vain on.

Virranniemen isoisä aloitti sirkkelillä. Sirkkelisahureita on ollut Suomenmaan joka kylällä, mutta vain muutama on onnistunut kasvamaan teolliseen mittakaavaan.

Pölkystä on kasvanut maan kolmanneksi suurin sahaaja Versowoodin ja Keiteleen jälkeen. Toimintaa on Kuusamossa, Kajaanissa, Taivalkoskella ja Oulussa, liikevaihtoa 180 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 420.

Virranniemi uskoo, että menestyksen taustalla on heti alussa asetettu tavoite mennä vientimarkkinoille ja jalostaa puu pitkälle.

Sama pätee edelleen. Uudelta johtajalta odotetaan mainetekoja, mutta Virranniemi on sanoissaan varovainen eikä lupaa äkkiliikkeitä. Ajatukset ovat kannattavuuden parantamisessa ja jalostusasteen nostossa.

Kahden ison yrityskaupan, UPM:n Kajaanin sahan ja Lappipaneli Oy:n, jälkeen jalostetun tavaran osuus myynnistä laski puolesta 25 prosenttiin, ja se pitäisi saada nousemaan.

”Sahauksessa ei enää haeta suurta kasvua, mutta se tuppaa kasvamaan silti.”

Kajaanissa on alkamassa kasvuinvestointi, jossa sahan laitteet pannaan kokonaan uusiksi ja tukin käyttö kaksinkertaistuu 800 000 kuutiometriin.

Kahdenlaista tukkia

Koillismaalta on matkaa maailmanmarkkinoille. Virranniemen mielestä se ei näy koko painollaan tukin kantohinnoissa, joiden tulisi olla selvästi alemmat kuin etelässä.

Myönteistä on, että Koillismaalla riittää puuta ja metsänomistajilla myyntihaluja. Istutusmetsistä tulevan puun osuus on kasvussa, ja se poikkeaa luontaisesti syntyneestä puusta niin paljon, että sahauksessa se lajitellaan erilleen, sille on erilainen jatkojalostus ja voisipa sille olla eri kantohintakin.

Joiltakin sahajohtajilta on totuttu kuulemaan, että valtion pitäisi sitä ja valtion pitäisi tätä. Virranniemi ei liity joukkoon, sillä hän ei halua vaikuttaa julkisuuden, vaan alan yhteisen edunvalvonnan kautta.

Pölkky on jäsenenä sekä Metsäteollisuus ry:ssä että yksityisten sahojen Sahateollisuus ry:ssä. Järjestöjen tavoitteet eivät aina ole yksi yhteen, sillä sahojen kannalta Metsäteollisuus ry:ssä valta on integraattiyhtiöillä ja järjestö puhuu koko teollisuuden puolesta, vaikka sillä ei ole sahayritysten enemmistön valtakirjaa.

Julkaistu kokonaisuudessan Metsälehdessä 7/2019

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat