Yllätyspäätös: Myrsky voi tehdä purosta lainsuojattoman

Metsäkeskus antoi metsänomistajalle luvan hakata puut metsälain suojeleman puron suojavyöhykkeeltä.

Tilaajille
Paljaaksi hakattu puronvarsi Kinnulassa on pysäyttävä näky, sillä pienvesien suojakaistat ovat metsälain ja sertifioinnin takia iskostuneet jo kiinteäksi osaksi metsätaloustoimia. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Paljaaksi hakattu puronvarsi Kinnulassa on pysäyttävä näky, sillä pienvesien suojakaistat ovat metsälain ja sertifioinnin takia iskostuneet jo kiinteäksi osaksi metsätaloustoimia. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Ladataan...

Kommentit (3)

  1. ”Metsätuholain mukaisesti kohteen puusto on pitänyt käydä korjaamassa. Kohteella on ollut hyvin järeää puustoa, joka kaatuessaan myrskyssä osin puron ja suojakaistan päälle on vaurioittanut pahasti myös puronvarren aluskasvillisuutta.”

    Järjen käyttö pitäisi olla sallittua. Jos tämä iso metsä poimittaisiin suojakaistan ja aluskasvillisuuden päältä muun hakkuun yhteydessä, mitään tällaista sekasortoa ei tulisi. Matala puusto vahvistaisi juuriston sään kestäväksi, ja alueesta muodostuisi taatusti nautittavampi näkö-ala.

  2. Purojen ominaispiirteitä laissa ovat ”veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto”.

    Näin siis laki sanoo. Usein on juuri tuon kaltainen tilanne, että aikanaan myös puron varsi on hakattu aukoksi, jolloin nykyään järeä metsä ulottuu puroon saakka ilman erityisiä pensaskerroksia ja pienilmastoja. Laki oikein tulkittuna siis sallisi joskus hakata puron varren aukoksi.
    Kuitenkin puronvarsi jätetään hakkaamatta, koska sertifikaatti kieltää sen.

    Kun sitten puronvarren kuuset jätetään hakkaamatta, niin osa niistä kuolee ja kaatuu myöhemmin, osa kaatuu pian. Tulos saattaa olla kauhea sekamelska. Minulla on eräs esimerkki lähteen ympäristöstä, jossa kuusikko käyttäytyi noin. Ei siinä mitään erityistä pienilmaastoa ollut ennen hakkuuta. Ei myöskään hakkuun jälkeen, kun pystyssä oli muutaman vuoden kuluttua joku kuollut tai kuoleva kuusi ja maassa sitten kaatuneita.

    Jos on tarpeeksi menestyviä puita ja pensaita, niin tilanne on helppo, niin jätetään ne ja poimitaan kuuset pois. Pitäisi olla vaihtoehto tilanteeseen, jossa kasvaa pelkkä kuusta ja tiedetään, että puut todennäköisesti kuolevat ja voivat kaatuessaan tukkia puron.

    Jos istutettaisiin tervaleppiä ja annettaisiin lisäksi luonnon hoitaa uudistumista, niin äkkiä paikalla olisikin monimuotoinen puu- ja pensaskerrostuma omine pienilmastoineen.

    Näissä suojelukysymyksissä valitettavasti järkevät ratkaisut eivät ole yleensä mahdollisia.

  3. Terveen järjen käytölle pitää aina olla tilaa ja tässä tilanteessa näin toimittu.

    Purojen ja vesistöjen varren suojaksi jätetyt kapeat metsäkaistat eivät minusta maisemia kaunista kovinkaan paljoa. Ne ovat varsin riskialttiit myrkylle ja muille tuhoille ja edelleen tuholaisille.
    Olisi etsittävä muita ratkaisuja, mitä ne olisivat? Olisivatko yksittäiset suojapuut ja lehtipuiden istutukset/kylvöt ratkaisuja osin jatkuvan kasvatuksenkin tapaan noissa kohteissa?

    Kyllä luonnossa myös purot ja pienet joetkin säilyvät ihan luontaisestikin, eivät ne uiton ja rantapeltojen raivausten aikanakaan mihinkään kadonneet! Kyllä luonto itse pitää aina pintansa ja vedet virtaavat itsestään puroissa.

    Suosittelen metsäojiin suunniteltavan myös kaivettavan pieniä vesialtaita metsäpalojen ensisammutuksen vesivarastoiksi.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat