Näin siirryt jatkuvaan kasvatukseen

Varminta jatkuvan kasvatuksen aloitus on metsässä, jossa on jo valmiiksi eri-ikäisiä puita.

Kun metsässä on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia, jatkuva kasvatus on helppo aloittaa. Etelä-Suomessa otollisia paikkoja ovat metsän uudistumismielessä tuoreet kankaat, Lapissa karut männiköt. (Kuvaaja: MetlaErkki Oksanen)

Jatkuva metsänkasvatus sopii kaikkialle, sanovat tutkijat. Menetelmä on kuitenkin ollut lain mukaan sallittua vasta muutamia vuosia, joten jatkuva kasvatus täytyy käytännössä aloittaa jostakin tasaikäisenä kasvaneen metsän kasvuvaiheesta.

Jatkuvan kasvatuksen edellyttämä eri-ikäisrakenteinen metsä syntyy joissakin tilanteissa helpommin kuin toisissa. Muutos eri-ikäismetsäksi ei onnistu pelkästään sormia napsauttamalla.

Ylispuumännikkö oiva alku

Jatkuvassa kasvatuksessa taimet kasvavat isojen puiden varjossa, joten varjopuulaji kuusi soveltuu menetelmään parhaiten. Männyllä eri-ikäiskasvatukseen täytyy soveltaa hieman erilaisia tapoja.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sauli Valkonen mainitsee kaksi lähtötilannetta, jossa muutos jatkuvaan kasvatukseen onnistuu helposti.

”Helpointa on, jos omistaa ylispuumännikön. Sen kasvatusta voi jatkaa suoraan jatkuvana kasvatuksena. Toinen hyvä lähtötilanne on, jos kuusen kasvupaikalla on jo valmiiksi erirakenteinen kuusikko.”

Ylispuumännikkö syntyy, kun uudistuskypsässä männikössä tehdään siemen- tai suojuspuuhakkuu. Metsän parhaita puita jää pystyyn 50–150 puuta hehtaarille, ja niiden alle alkaa syntyä taimia.

Jatkuvassa kasvatuksessa isoja ylispuita ei poisteta kerralla taimikon syntymisen jälkeen, vaan vaiheittain, ja osa jää metsään lopullisesti säästöpuiksi.

Valmis taimiaines helpottaa

Erirakenteisessa kuusikossa täyttyy puolestaan jo valmiiksi yksi tärkeimmistä jatkuvan kasvatuksen edellytyksistä: metsässä on pieniä taimia isojen puiden alla. Hyväkuntoinen alikasvos on tulevan eri-ikäisrakenteisen metsän valmista taimikkoa.

Taimille ja nuorille puille tehdään kasvutilaa poimintahakkuin. Metsään voi tehdä myös pienaukkoja erityisesti taimiryhmien kohdalle.

Vinkit jatkuvan suunnitteluun

  • Taimet. Helpointa ja varminta on aloittaa vanhasta metsästä, jossa on jo valmiiksi hyväkuntoisia taimia (alikasvosta) isojen puiden alla.
  • Jos taimia ei ole, ensimmäinen tehtävä on harventaa metsää niin, että sinne alkaa syntyä taimia.
  • Aluksi harvennuksen on oltava niin varovaista, ettei metsään tule tuulituhoja. Toisaalta taimien synty ja pienempien puiden järeytyminen vaativat tilaa.
  • Pienaukkohakkuilla päästään aina eteenpäin, mutta työ vaatii taitoa etenkin rehevillä mailla.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2018.

Kommentit (1)

  1. Kokemuksia on jatkuvan tuoton metsäpuista koska olen kenttäsirkkelisahuri. Avohakkuun jälkeen sahattavaksi tuodut puut ovat kieroja,vääriä,harvasyisiä,hauraita ja männyssä on hyvin vähän valmista puuta. Valmiilla puulla tarkoitetaan puun kuivaksi jäävää osaa talvelvella kun puu on jäässä.
    Valmiiksi asti kehittynyt puu ei sinisty eikä lahoa kuten vaalea puun pintaosa. Mäntyä ei pitäisi milloinkaan kaataa muuna aikana kuin tammi-maaliskuussa , tuona aikana koska puutavarasta tulee huomattavasti kestävämpää, suorempaa ja lahon kestävämpää. Sahaus toukokuun ja kesäkuun aikana , eikä milloinkaan muuna aikana ei ainakaan mäntyä eikä koivua.
    Kirjoittanut pitkällä kokemuksella ja itse todennut useaa kertaa,siksi kiinittämyt asiaan erityistä huomiota kun 1900 alun sahuri näin väittivät, ja pakko oli todeta että asia pitää paikkansa.
    Samaan olivat vanhat kartuusit päätyneet metsänhoidossa.
    Ei aukkoja metsiin, ei puupeltoa metsistä.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat