Uusi kemera hahmottuu

Kemeralain jatkolle piirrellään suuntaviivoja jo tämän vuoden aikana. Muutokset näyttävät jäävän odotettua vähäisemmiksi.

peltokoivikko
Tulevaan tukiohjelmaan on esitetty myös peltojen metsittämisen tukea. Puutuotannollisesti siinä ei ole järkeä. (Kuva: Mikko Häyrynen)

Nykyinen kemeralaki on määräaikainen ja päättyy vuonna 2020. Sen jälkeistä aikaa varten metsäsektorin osapuolten epävirallisessa työryhmässä on mietitty, miten metsien ja metsäluonnon hoitoa tuetaan 2020-luvulla.

Tutkijat ovat esitelleet vallattomia ideoita ekosysteemipalveluiden ja hiilensidonnan tukemisesta, mutta valmisteluun ollaan viemässä ohjelma, jonka sisältö näyttää mukailevan nykyistä kemeraa.

Tukea peltojen metsitykseen?

Taimikonhoitoa halutaan tukea myös jatkossa. Nuoren metsän hoidon tuki ja varsinkin pienpuun korjuutuki jakavat mielipiteitä.

Metsänomistajajärjestö MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä painottaisi tukia, jotka ohjaavat metsänomistajia oikea-aikaiseen taimikonhoitoon. Pienpuun korjuutuki nähdään MTK:ssa ongelmalliseksi myös siksi, että tuki valuu puun ostajille alenevina kuitupuun kantohintoina.

Metsäyhtiöiden mielestä metsähakkeen sähköntuotantotuki toisi energiapuun ostajille epäreilun kilpailuedun, ellei kuitupuulle saa korjuutukea.

Metsäväki haluaa tukea suometsien hoitoon myös tulevaisuudessa. Poliittiset paineet vesistöille ja hiilensidonnalle ongelmallisiksi koettujen ojitusten tuelle varmasti kasvavat. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu tukea vain ojituksen suunnitteluun ja vesien suojeluratkaisuihin.

Metsäteiden rakentamiseen ja korjailuun ehdotetaan tukia myös ensi vuosikymmenellä.

Mietinnässä on myös peltojen metsitysten tukeminen. Puuntuotannollisesti siinä ei olisi vähäisintäkään järkeä, mutta metsittämällä voitaisiin torjua Suomen laskennallista metsäkatoa, joka syntyy, kun metsiä raivataan muuhun käyttöön.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito