Näin erotat raudus- ja hieskoivun

Puut eroavat muun muassa lehdistä, rungon tyvestä, oksien kärjistä ja osin kasvupaikasta.

Raudus- ja hieskoivun tunnistaminen on oleellista talousmetsän kasvattajille. Vaikka hieskoivu kasvaa tukkipuuksi Etelä-Suomen kivennäismailla, rauduskoivuista kertyy tavallisesti huomattavasti enemmän arvokasta tukkia.

Koivulajit on helpointa erottaa lehtien perusteella. Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja suippokärkisempi kuin hieskoivun, ja lehden reunan sahalaita näyttää rauduksella epätasaisemmalta. Rauduskoivun lehdet myös puhkeavat keväällä hieman aikaisemmin kuin hieskoivulla.

“Syksyllä taas hieskoivu kellastuu aikaisemmin. Rauduskoivun kasvujakso on molemmista päistä hieman pidempi”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Anneli Viherä-Aarnio.

Lehdettömään aikaan koivulajien erottaminen on luonnollisesti vaikeampaa. Taimikoissa koivulajit erottaa siitä, että nuorilla rauduskoivuilla on hartsinystyjä uusien versojen pinnalla.

“Kun katsoo oksien kärkiosien uusimpia vuosikasvuja, rauduskoivulla pitäisi erottua nystyjä”, Viherä-Aarnio neuvoo.

Rauduskoivun nystyt tuntuvat sormissa, hieskoivussa oksien päiden pinnat ovat sileät tai karvaiset. Vanhojen rauduskoivujen versoista nystyjä ei yleensä löydy, joten koivulaji täytyy tunnistaa muuten.

Ero näkyy myös tuohessa

Hieskoivulla tyvi säilyy vanhanakin sileätuohisena, rauduskoivujen tyvistä tulee uurteisia ja karkeakaarnaisia. Tuntomerkeissä on maantieteellisiä eroja.

“Lapin rauduskoivuilla tyven kaarnoittuminen ei ole aina niin voimakasta.”

Toisaalta mitä pohjoisemmas mennään, sitä useammin hieskoivuissa on monirunkoisuutta erotukseksi rauduskoivuista. Pohjoisessa kasvaa myös hieskoivun alalaji, tunturikoivu, joka on hies- ja vaivaiskoivun risteymä.

“Tunturikoivu on moni- ja mutkarunkoinen sekä pensasmainen.”

Taimikossa kannattaa havainnoida kannoista nousevia vesoja.

“Vaikka rauduskoivukin voi vesoa, puskamaiset kantovesaryhmät ovat tavallisesti hieskoivua”, Viherä-Aarnio sanoo.

Koivulajien kasvupaikoissa on usein eroa. Hieskoivu menestyy raudusta paremmin paksuturpeisessa, vähähappisessa ja vetisessä maassa, kuten länsirannikon ja pohjoisen turvemailla.

Molemmat koivulajit ovat arvokkaita metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Esimerkiksi jotkin kirvat ja sienet ovat koivulajiriippuvaisia, mutta lahottajille käyvät niin raudus- kuin hieskoivupökkelöt.

Myös koivulajien siemenet eroavat toisistaan. Rauduskoivun siemenissä on suuremmat lenninsiivet, ja koska siemenet ovat koivuilla samanpainoisia, rauduskoivun siemenet voivat levitä hieman pidemmälle emopuusta.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito