Viime syksyn Lyly- ja Jari-myrskyt aiheuttivat metsissä mittavia tuhoja. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajaa korjaamaan myrskyssä tuhoutuneet ja vahingoittuneet havupuut. Jos kuusia on tuhoutunut yli kymmenen kuutiota hehtaarilla tai mäntyjä kaksikymmentä kuutiota hehtaarilla, nämä määrät ylittävä vahingoittunut puusto on poistettava.
Puut on korjattava alueesta ja puulajista riippuen joko heinäkuussa tai elokuun puoliväliin mennessä.
Metsäkeskuksen mukaan annetut määrät ylittävät puut on korjattava myös alle hehtaarin kokoisella kuviolla.
”Säädöksen taustalla on asiantuntijoiden arvio, että tuota pienemmät määrät eivät vielä nosta tuhoriskiä merkittävästi”, sanoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.
Lisäksi lahopuun säilyttäminen on metsän monimuotoisuuden kannalta hyvä.
Mikäli puuta korjataan niin, että metsään jää yli 0,3 hehtaarin kokoinen aukko, metsänomistajalle syntyy myös uudistamisvelvoite.
Myrskytuhoja tulkitaan aluekohtaisesti
Käytännössä metsätuholaissa on tulkinnanvaraa. Esimerkiksi pirstaloituneella tilalla voi olla hankalaa arvioida, minkälaiselle pinta-alalle vaurioituneet puut tarkalleen jakautuvat.
”Se ei niin täsmällistä ole. Aluekohtaisesti katsotaan, että kuinka paljon puuta on kaatunut, ja onko metsä kuusi- tai mäntyvaltaista”, Hostikka sanoo.
Myrsky voi kaataa puustoa myös tilarajoille. Tällöin vaurioitunutta puuta voi olla runsaasti, mutta laki ei velvoita kumpaakaan metsänomistajaa niitä korjaamaan, jos tuhopuun määrä ei kummankaan tilan osalta täyty.
“Metsänomistaja on velvollinen vain oman tilansa puista. Toki jos molemmin puolin on reippaasti kaatunut, niin tuhoriski on suurempi.”
Myöskään Natura-alueilla kaatuneiden puiden korjuuseen laki ei velvoita.
Lain laiminlyönnistä sakko
Metsäkeskuksella ei ole myrskytuhopuiden korjuuseen erillistä valvontaa. Esimerkiksi taimikonhoidon toteutumista valvotaan satelliitein.
“Valvonta perustuu satunnaisiin havaintoihin ja Metsäkeskukselle tulleisiin ilmoituksiin kaatuneista puista”
Mikäli metsätuholakia laiminlyödään, Maaseutuvirasto voi Metsäkeskuksen esityksestä asettaa metsänomistajalle uhkasakon tai uhan, että toimenpiteet tehdään laiminlyöjän kustannuksella.
Hostikan kokemus on, että myrskytuhojen korjuulakia noudatetaan pääosin hyvin.
“Metsänomistajilla on taloudelliset arvot kyseessä. Myös metsäalan toimijat ilmoittavat havaitsemistaan tuhoista aika matalalla kynnyksellä maanomistajille.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Myrskypuiden korjaamattomuus on typerää, epätaloudellista ja tuotannollisen sekä yleisen haitan tuottamista.
Myrskypuut ovat kuin noutopöytä metsien tuhohyönteisille eli kuusen kirjanpainajille ja männyn ytimennävertäjille ym.
Ammattitaidoton ja löperö metsähallinto ja poliitikot antavat tämän tapahtua.
Tilannetta voisi verrata mätänevään eläinraatopitoiseen jätekasaan kaupungin alueella, jossa rotat ja taudit sikiävät, eikä sitä saisi korjata pois ”monimuotoisuus” syiden takia.
Toisaalta kyllä heristellään sakoilla ja sanktioilla, mutta kun oli taannoiset isot myrskyt saaressa Joensuussa ja Kainuussa, sinnehän ötököille jätettiin valtavat puumassat.
Joko puiden räjäyttely on vähentynyt?