Ladataan...
Professori Raija Laiho: Suota ojittamalla ei kannata pyrkiä luomaan hiilinielua
Ojitetut suometsät ovat merkittävä metsävara suuressa osassa Suomea. Uusiin ojituksiin ei kuitenkaan kannata ryhtyä, jos haluaa hillitä ilmastonmuutosta, tutkimusprofessori Raija Laiho kirjoittaa.
Tilaajille
Matalat ojat estäisi metaanin haihtumisen ja samalla voisivat lisätä puuston kasvua.
Ojittamattomia soita ei kuitenkaan lasketa EU:ssa hiilinieluiksi. Metsät ilmeisesti lasketaan? Eli poliittisessa mielessä meidän kannattaisi kuitenkin ojittaa suomme ja metsittää ne, jotta pääsemme hiilinielutavoitteeseemme.
Molemmille edellisille kommenteille piste.
Lainaus: ”””Tässä suhteessa turpeen hiili rinnastuu fossiilisten polttoaineiden hiileen. ”””
Turpeen hiili ei rinnastu millään lailla fossiilisiin, kun se on otettu nykyisen ilmaston ilmasta ja tämän turpeen hiilipäästö ei voi siksi lämmittää tätä nykyistä ilmastoa.
Sama myös puulla.
Fossiilisten päästöt otettu 350..200 milj. vuotta sitten sen aikaisesta ilmastosta eivätkä siis ole kylmentäneet tätä nykyistä ilmastoa, joten vain fossiilisten päästöt lämmittävät tätä nykyistä ilmastoa. Eikä uutta fossiilista enää muodostu kuten turvetta muodostuu joka vuosi lisää. Turve on uusiutuvaa kuten puukin.
Suomen turpeesta suurin osa on muodostunut 2000 viimeisen vuoden aikana ja seuraava jääkausi puhdistaa taas Suomen alueen kaikesta biomassasta myös turpeesta.
”Luonnontilaiset suot ovat jatkuvasti kasvava hiilivarasto.”
Aivan oikein, mutta Korhola ym. tutkimusten mukaan hiiltä sitoutuu vain 200-300 kg/ha/v.
Hyvin ojitettu (20 m välein toimivat ojat), tuhkalannoitettu ja hoidettu suopuusto ja aluskavillisuus kasvaa 5-10 m3 ja hiiltä siis sitoutuu lähes sama määrä tonneissa kaikki biomassa (myös maan alainen) huomioiden.
Suurin osa Suomen 1 mrd:n puumassan lisäyksestä 60 v aikana on ojitetuilla alueilla.
Ojat eivät pysy auki hoitamatta tai uudistamatta uudistushakkuiden yhteydessä. Nykyinen ojitusviha on jo perussyy Suomen metsien kasvun heikkenemiseen liian tiheyden kanssa.
Meillä olisi muutaman miljoonan kilometrin kiirelllinen ojien perkaustarve valtakunnassa. Ojien perkaus sen luiskia rikkomatta kapealla kauhalla, estää merkittävät huuhtoumat.
Myös useimmat tuoreet kankaat ovat soitumassa ja niiden liian paksu sammalkerros heikentää puiden kasvua. Ojia tarvittaisiin lisää ja kaikki tuhka pitäisi levittää turvemaille.
Metsä on loistava hiilinielu ja surkea hiilivarasto. Sinne varastoitu hiili voi hävitä nopeasti palon, myrskyn, hyönteisten tai lahon ym. takia.
Voisimme tuottaa 2-kertaisesti puuta nykyiseen nähden oikein hyvällä metsänhoidolla. Mahdollisimman tehokas puun kasvatus ja sen käyttö korvaamaan fossiiliperäistä tuotantoa rakentamisessa, vaatekuiduissa ja muoveissa yms. olisi järkevintä mitä voisimme tehdä. Soilla tuotantopotentiaali olisi suurin.
Metsän palauttaminen 20 milj. km2:lle maailman ihmisen hävittämistä 40 milj. km2:stä jo panisi ilmastonmuutoksen peruuttamaan.
Suolla syntyy aina metaania, kun pohjaveden alapuolella on orgaanista ainesta. Metaani nousee suon pohjilta ylös ilmakehään, Siperiassa jopa paksun ikiroudan läpi. Ojitetuilla soilla pintakerroksen mikrobit hajottavat osan metaanista hiilidioksidiksi. Valitettavasti tutkijat näkevät usein näin lisääntyvän hiilidioksin lisääntymisen ojituksen aiheuttamaksi ja vaativat ojien tukkimista. Ilmastollemme parasta olisi, joskin käytännössä mahdotonta, että soiden turve otettaisi polttoon tai muuhun käyttöön. Näin soiden muutoin ikuisesti jatkuvat metaanipäästöt loppuisivat. Turpeen noston loputtua suot metsitettäisi, jolloin ne toimisivat hiilinieluina niin kauan kuin metsää niillä kasvatettaan.